Tyytyväisyys on kaupungin älymittari

Älykäs teknologia antaa kaupungeille mahdollisuuden parantaa ihmisten elämänlaatua, jos asukkaiden tarpeita ja käyttäytymistä ymmärretään. Tietoa on saatavilla, mutta osataanko se valjastaa hyvinvoinnin edistämiseen?

^{TEKSTI | MARI KORHONEN   KUVA | JOONA RAEVUORI}

Teknologia on kaupunkien kehittämisessä hyvä renki, mutta huono isäntä. Se tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia älykkäiden palveluiden rakentamiseen, mutta lopulta ratkaisut ovat älykkäitä vain, jos ne lisäävät ihmisten hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. 

Kysymys kuuluukin, miten hyvin asukkaiden ääni tulee kaupunkikehityksessä kuulluksi ja älyratkaisut kaupunkilaisten keskuudessa käytetyiksi. Teknologia tarjoaa työkaluja tähänkin, mutta olemassa olevan datan hyödyntäminen kaipaa kehittämistä. Jo nykyisellään EU:n talousalueen teollisesta datasta jää arviolta jopa 80 prosenttia kokonaan hyödyntämättä, ja samaan aikaan datan eksponentiaalinen kasvu tuplaa käytettävissä olevan tiedon määrän joka toinen vuosi. 

– Julkinen keskustelu on kyllästetty digitalisaation, tekoälyn ja pilvipalveluiden potentiaalilla, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, miten jatkuvasti lisääntyvän datan mahdollisuudet saadaan valjastettua ihmisten fyysisen, psyykkisen, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman tätä yhteistä tarkoitusta datalla on riski jäädä vain irralliseksi tiedoksi, joka ei yksinään hyödytä ketään. Ihmisten puhelimet täyttyvät jo nyt sovelluksista, joiden ominaisuuksia ei täysin tunnisteta tai hyödynnetä täysimääräisesti, Tietoevry Connectin maajohtaja Mikko Pulkkinen avaa keskustelun ja suuntaa painopisteen datalähtöisyydestä kohti asukaskeskeistä kaupunkikehittämistä.

Hyvää elämää etsimässä 

Älykkäät teknologiat antavat kaupungeille mahdollisuuden parantaa ihmisten elämänlaatua muun muassa sujuvoittamalla liikkumista, helpottamalla työntekoa, vähentämällä energiankulutusta ja kustannuksia sekä lisäämällä valinnanvapautta, palveluiden saatavuutta ja elinympäristön turvallisuutta. Näiden toteutuminen kuitenkin edellyttää, että palveluiden kehittäjät voivat hyödyntää kaupunkien tuottamaa dataa tarkoituksenmukaisella tavalla. 

– Mitä vapaammin data liikkuu, sitä paremmin eri toimijat voivat hyödyntää sitä päätöksenteossaan ja siten vaikuttaa aktiivisesti älykkään kaupunkiympäristön muotoutumiseen. Kun sekä julkinen sektori että yritykset voivat tehdä päätöksiä kattavammin olemassa olevaan tietoon pohjautuen, relevantit oivallukset, resurssiviisaat toteutukset ja laadukkaat, ihmisten elämää palvelevat kaupunkiratkaisut lisääntyvät, Pulkkinen toteaa.

Koronavuodet vauhdittivat ihmisten elämää helpottavien sovellusten kehittämistä huomattavasti, ja pysyvät muutokset työkulttuurissa ovat vakiinnuttaneet monen palvelun aseman markkinoilla myös normaalioloissa. 

– Poikkeusolosuhteissa yritykset muun muassa aktivoituivat hyödyntämään tilojen vapaata kapasiteettia monipuolisemmin ja avaamaan niitä myös esimerkiksi yhteistyökumppaneilleen, jolloin ihmisille avautui mahdollisuuksia työskennellä useissa eri sijainneissa. Onnellinen kaupunkielämä rakentuukin toimivassa ekosysteemissä, eikä yksin kaupungin käsissä, ja tämä silmällä pitäen datan käytölle tulisi luoda otolliset olosuhteet, Pulkkinen sanoo.

Vaivaton liikkuminen kuuluu kaupunkielämään

Älykkäät kaupungit eivät ole vain näkymä kaukana tulevaisuudessa vaan vahvasti tätä päivää, vaikka tehtävää onkin vielä paljon. Hyviä esimerkkejä datan potentiaalin hyödyntämisestä kaupunkielämän helpottamiseksi löytyy lukuisia sekä läheltä että kaukaa. Kansainvälisissä vertailuissa maailman älykkäimpien kaupunkien joukkoon sijoittunut Helsinki on herättänyt maailmanlaajuista huomiota palvelujen pitkälle viedyllä digitalisoinnilla ja älykkäillä liikenneratkaisuilla. Barcelonassa kaupunkiliikenteen kehittäminen on viety vielä pidemmälle.

– Helsingin kaupungin käyttöönottama Mobility As a Service (MaaS) -sovellus mahdollistaa saumattomien kuljetusketjujen ostamisen kotiovelta määränpäähän, mikä vähentää yksityisautoilun tarvetta. Elämä helpottuu ja työmatkat kulkevat keskustaruuhkissakin sujuvasti, kun kotiovelta pääsee skuutilla metrolle ja metrosta suoraan skuutilla työpaikan ovelle asti, itsekin aktiivisesti sähköpotkulautaa työmatkoillansa hyödyntävä Pulkkinen iloitsee ja jatkaa:

– Barcelonassa puolestaan saatavilla olevaa dataa hyödynnettiin ihmisten kulkutapojen ja -reittien analysointiin. Seurauksena aurinkoenergiaa hyödyntävien hybridibussien reitit onnistuttiin optimoimaan siten, että jopa 95 prosenttia kaupunkiliikenteen matkoista toteutuu korkeintaan yhden vaihdon taktiikalla.

Älykkäiden teknologioiden potentiaali parantaa kaupunkiliikkumista ja energiatehokkuutta ulottuu myös laajasti julkisen liikenteen kehittämisen ulkopuolelle.  

– Mahdollisuuksia kaupunkielämän helpottamiseen on loputtomasti. Kaupunkien kunnossapitoa voitaisiin tehostaa muun muassa hyödyntämällä konenäköä julkisessa liikenteessä. Tällöin linja-autoon asennettavat sensorit havainnoisivat ja raportoisivat automaattisesti esimerkiksi huonokuntoisesta tiestä tai epäselvistä liikennemerkeistä. 

Barcelonassa älysensoreita hyödynnetään muun muassa katuvalaistusjärjestelmässä, joka mittaa jatkuvasti ilmankosteutta, -saasteita, lämpötilaa, ihmisten määrää ja melutasoa ja säätää valaistuksen ihmisystävällisesti ja energiatehokkaasti näiden mukaan, Pulkkinen avaa esimerkein asumismukavuutta lisäävien tekijöiden monipuolisia mahdollisuuksia.

Muutos kohti älykästä kaupunkia rakentuu kokeilukulttuurissa, joka rohkaisee yhteistyöhön sekä rohkeaan uuden innovointiin.

– Suuressa mittakaavassa pieniltäkin tuntuvat teot voivat lopulta johtaa ratkaiseviin oivalluksiin ja merkittäviin säästöihin, Pulkkinen toteaa.

Itsenäinen päätöksenteko on jokaisen oikeus

Yhteiskunnan tasolta tarkasteltaessa älyratkaisut voivat avata ovet korkeampaan omavaraisuusasteeseen, mikä geopoliittisen tilanteen ja energiakriisin seurauksena on sekä turvallisuus-, talous- että elämänlaatutekijä.

– Kestävän kehityksen rinnalle on noussut kysymys luonnonvarojen omavaraisuudesta. Maailman mittakaavassa löytyykin jo esimerkkejä sisälämpötilaa itsestään säätelevistä rakennuksista ja kokonaan aurinkopaneeleilla toimivista sähköverkoista, Pulkkinen sanoo.

Toisaalta keskustelu omavaraisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta kytkeytyy myös datan käsittelyyn. Tieto on valtaa ja valta tuo mukanaan vastuun. Uusien älyteknologioiden innovoinnin lisäksi on voitava turvata kaupunkilaisten yksityisyydensuoja ja tietoliikenneyhteydet myös poikkeusoloissa.

– Tietojen osalta esimerkiksi Helsinki noudattaa MyData-periaatetta, jonka mukaan kaupunkilaiset ovat itseään koskevien tietojen omistajia. Tämä on myös eurooppalainen periaate, Pulkkinen kertoo viitaten edellä mainittuun Helsingin kaupungin MaaS-sovellukseen

– Eurooppalaisten arvojen mukainen datatalous kunnioittaa ihmisten yksityisyydensuojaa ja itsemääräämisoikeutta, mutta EU:n sääntely ei päde sen rajojen ulkopuolella, jossa suurin osa datasta nykyisellään käsitellään. Suvereenilla maaperällä sijaitsevien palvelinkeskusten avulla voidaan varmistaa, ettei ulkopuolinen taho ei pääse arkaluontoiseen tietoon käsiksi, Pulkkinen sanoo. 

Turvallista älykkyyttä

Tietoevry kuljettaa kaupunkeja eurooppalaisena kärkitoimijana kohti elämänlaatua parantavia älyteknologioita ihmisläheisiä arvoja vaalien. Pohjoismaiden johtavan toimijan asiantuntemus ja edistykselliset strategiat älykkäiden kaupunkien asukaskeskeiseen kehittämiseen ovat saaneet kiitosta myös alan kansainvälisessä arvioinnissa.

– IDC European MarketScapen Smart Cities 2020 -raportti nosti Tietoevryn yhdeksi alan merkittävimmäksi toimijaksi digitaalisten alustojen innovoijana ja kestävän infrastruktuurin, liikenteen ja yleisen turvallisuuden kehittäjänä. Raportin tarkoituksena on tarjota kaupungeille ja yrityksille objektiivista tietoa alan asiantuntijapalveluista teknologisen siirtymän tueksi, Pulkkinen kertoo. 

Pilvipalvelut ovat ratkaisu datan potentiaalin hyödyntämiseen, ja suvereeni pilvi vastaus turvallisuuskysymyksiin.

– Monipilvi mahdollistaa datan joustavan käsittelyn tiedon luonteesta riippuen. Turvallisuus varmistetaan, kun arkaluontoiseksi luokiteltava tieto käsitellään huolellisesti Suomen rajojen sisäpuolella, Pulkkinen päättää.