Työyhteisöt kaipaavat aitoja kohtaamisia

Etätyöskentely on tullut jäädäkseen, mikä näkyy toimitilojen tyhjentyneinä neliöinä. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että ihmiset kaipaavat toimistoelämää ja aitoja kohtaamisia.

^{TEKSTI | MARI KORHONEN   KUVA | SANNI HIRVONEN}

Viime vuosien poikkeusolot ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja pysyvästi. Etätyöstä tuli ensin pakon edessä luonteva osa organisaatioiden arkea, ja nyt paikasta riippumattoman työskentelyn vapaudesta ei haluta enää luopua. Samaan aikaan työyhteisöissä kuitenkin tiedostetaan fyysisten kohtaamisten merkitys, joiden vuorovaikutuksellista voimaa etätapaamiset eivät tule koskaan saavuttamaan. Organisaatiot ovat uudenlaisen tilanteen äärellä, jossa työhyvinvoinnin uutena ulottuvuutena etsitään tasapainoa etä- ja livekohtaamisten välillä. 

Kahden vuoden kotona poteroitumisen aikana opittu etätyön helppous ja ihmisten mukavuudenhalu tekevät kotiin jäämisestä houkuttelevaa yhä edelleen, mutta olennaista on pohtia minkälaiset tavat tehdä työtä palvelevat yksilön viihtyvyyden lisäksi työtehtävien suorittamista ja työyhteisön tavoitteita. Helpoin ei aina ole parhain, ja erilaiset työympäristöt palvelevat eri tehtäviä. Ymmärtämällä työn luonnetta ja työyhteisön tarpeita voidaan luoda organisaatiokulttuuria palvelevia toimintamalleja ja työtehtävien kannalta optimaalisia työympäristöjä, kertoo kiinteistösijoitusyhtiö Castellumin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Riikka Henttonen. 

Sijainnilla on väliä

Castellum tutkii aktiivisesti työelämän ilmiöitä ja kehittää sen pohjalta toimitiloja muuttuvan työelämän tarpeisiin. Ruotsalaisomisteisen kiinteistösijoitusyhtiön vuodesta 2020 teettämä Tulevaisuuden työelämä -tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Suomessa. Tulokset osoittivat, että toimiston asema on työikäisten keskuudessa sittenkin yhä vahva. 

Suomalaisvastaajista vain 11 prosenttia haluaisi tehdä töitä ainoastaan etänä. Hieman yllättäen ruotsalaiset valitsevat pelkän etätyön suomalaisia useammin, vastaavaluku Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa nimittäin oli 20 prosenttia. Suurin osa vastaajista kuitenkin haluaa jakaa työskentelynsä kodin ja toimiston välillä. Etätyön vapaus halutaan säilyttää, mutta toimistostakaan ei olla valmiita luopumaan kokonaan. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tyytyväisyys saavutetaan näiden tasapainolla, Henttonen näkee.

Toimistotyöskentelyssä arvostetaan erityisesti sosiaalisia kohtaamisia, mutta myös ergonomian ja työmatkaliikunnan merkitys omalle hyvinvoinnille tiedostetaan. 

Kulttuuri syntyy kohtaamisissa, ja vuorovaikutustilanteiden väheneminen työpaikalla tunnistettiin vastaajien keskuudessa hybridimallin suurimmaksi haittatekijäksi. Alle 35-vuotiaista jopa 72 prosenttia koki sosiaalisten kontaktien vähentymisen haasteellisena, Henttonen sanoo ja jatkaa: 

– Etätyön parhaina puolina puolestaan pidetään joustavuutta, ajan säästöä ja sen mahdollistamia pidempiä yöunia. Toisaalta työmatkojen poisjääminen koettiin myös haittapuolena etenkin niiden keskuudessa, joille se tarkoitti arkiliikunnan vähentymistä.

Tulevaisuuden toimitila on muutakin kuin neliöitä

Tutkimustulosten valossa yrityksissä olisi tärkeää pohtia, millä tavalla hybridityön haasteet kitketään ja parhaat puolet valjastetaan työyhteisön hyvinvoinnin tueksi. 

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, johon työympäristö vaikuttaa. Epämuodolliset kohtaamiset ja kahvipöytäkeskustelut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, energisoivat ja tuovat tarvittavia taukoja ja kevennyksiä keskittymistä vaativaan työhön. Kun toimitila on rakennettu palvelemaan erilaisia työnteon tapoja hiljaisista tiloista sosiaalisiin kohtaamispaikkoihin ja työpaikan sijainti on helposti saavutettavissa, työympäristöstä voikin tulla vetovoimatekijä kilpailluilla työntekijämarkkinoilla, Henttonen sanoo.

Parhaiten eri tarpeet ja toiveet työnteolle onnistutaan toteuttamaan, kun työympäristöjen kehittämiseen otetaan mukaan ne, jotka tiloissa töitä tekevät.

Toimitila on paljon muutakin kuin neliöitä, eikä neliöiden vähentäminen ole ainoa ratkaisu tätä päivää palvelevan työympäristön luomiseen. Työn luonteen lisäksi toimitilan sijainti ja palveluvalikoima kannattaa räätälöidä vuoropuhelussa työyhteisön kanssa. Samalla osallistaminen sitouttaa ja lisää merkityksellisyyden kokemusta, Henttonen päättää hymyillen.