Työuupumusta ehkäistään yhdessä

Uupumusta voidaan ehkäistä kohtaamistaitojen ja itsetuntemuksen avulla. Kohtaamistaidot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan ne vaativat vastuunoton lisäksi rohkeutta kohdata ensin itsensä. Kun on sinut itsensä kanssa, on helpompaa ymmärtää myös toisten ihmisyyttä. 

_{TEKSTI | TARU TAMMIKALLIO KUVAT | PATRIK PESONEN JA EMMI KÄHKÖNEN}

Hektisessä työelämässä menestys ja suorittaminen määrittävät arkipäivän tekemistä paljon. Moni kokee paineita olla koko ajan tuottavampi. Kirjailija, terapeutti ja teologi Tommy Hellstenin mukaan tällaisessa työympäristössä unohtuu usein se, että ihminen on ihminen omine perustarpeineen myös työyhteisöissä. Ihmistä ei voi kaventaa pelkäksi suorittajaksi, ja jokaisella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi myös työelämässä.

– Jossain vaiheessa työ alkoi eriytyä muusta elämästä. Syntyi harha, jossa ihminen lakkaa olemasta ihminen astuttuaan työpaikalle – hänet alettiin näkemään suorittajana, joka tekee työnsä, mutta ei omaa muita ihmisyyden perustarpeita. Jos ihminen ei saa olla ihminen työtä tehdessään, se nakertaa luovuutta ja työtehoa. Ei voi johtaa ihmistä, jos ei näe ihmistä, Hellsten kuvailee.

Mitä sitten seuraa, jos ihmistä ei kohdata työyhteisössä sellaisena kuin hän on?

– Kun ihmistä ei kohdata, hän kadottaa yhteyden itseensä. Tällöin ihminen ei enää pysty johtamaan itseään, vaan asiat alkavat johtaa häntä. Harva uskaltaa kertoa tilanteesta esihenkilölleen, vaan jatkaa tekemistä väsymyksestä huolimatta. Tästä seuraa uupumusta.

Hellstenin mukaan ihmisten kohtaamattomuutta ruokkiva nykypäivän työkulttuuri ei ole viisas tapa ajatella. Jatkuvan suorittamisen sijaan tehokkuuden tulisi syntyä luovuudesta, ilosta ja rohkeudesta.

– Työyhteisössä et voi johtaa ihmistä, jos et näe ihmistä kokonaisuutena. Ja jos et näe ihmistä, se johtuu siitä, että et näe ihmistä itsessäsi. Yksi Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman tärkeimpiä teemoja onkin auttaa johtajia, yksilöitä ja työyhteisöjä näkemään ihmisen itsessään, jotta he voisivat nähdä ihmisen myös muissa. Kun olemme ihmisiä toisillemme, se heijastuu työhyvinvointiin, ehkäisee uupumusta ja lisää tehokkuutta.

Hyvinvointi on yhteinen asia

Haasteena työyhteisöjen uupumisen ehkäisyssä on myös se, että tilanteeseen liittyy usein häpeää, jolloin avun pyytäminen on vaikeaa.

– Uupuminen on terve reaktio johonkin toimimattomaan. Toimimaton voi olla monien osatekijöiden summa, joka on päässyt kumuloitumaan. Raja on tullut vastaan, mutta mille, se tulisi yhdessä selvittää, kertoo vuorovaikutusasiantuntija ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Ruusa Hentilä Mindfaculty Oy:stä.

Hentilän mukaan usein voi kuitenkin tuntua helpommalta yrittää pärjätä yksin kuin lähteä tutkimaan uupumuksen syitä yhdessä.

– Uupuminen ei ole yksin kenenkään vastuulla, vaan yhteinen asia. On tärkeää, että jokainen ottaa vastuuta sekä omasta että työyhteisön hyvinvoinnista ja pohtii sitä, mitä itse voi tehdä sen eteen, että kaikki voisivat paremmin.

Hyvinvoinnin pohjana on hyvä itsetuntemus, sillä se auttaa näkemään oman osuuden asioissa, jolloin myös vastuun ottaminen ja avun hakeminen on mahdollista. Tähän pyrkii myös Tommy Hellsten -instituutin Ihminen tavattavissa -koulutusohjelma.

Työyhteisössä et voi johtaa ihmistä, jos et näe ihmistä kokonaisuutena.

Kirjailija, terapeutti ja teologi Tommy Hellsten

– Sen sijaan, että ihmiset kehittäisivät itseään vain ammatillisesti, on tärkeää kehittää itseään myös psyykeen tasolla ja ihmisenä. Se ei aina ole helppoa ja mukavaa, mutta tekee syvempää ja pysyvämpää muutosta elämään. Kaikilla meillä on omia varjoja ja pelkoja mukanamme, mutta psyykeen tutkimattomalla puolella piilee myös paljon hyvää ja käyttämätöntä potentiaalia.

Kohtaamistaidoissa piilee työhyvinvoinnin avain

Nykypäivänä ratkomme usein sitä, miten voisimme jaksaa työssä ja arjessa paremmin. Tärkeämpää olisi kuitenkin kysyä, miksi ei jaksa elämää, jonka on rakentanut sekä pohtia omia arvojaan ja tarpeitaan.

– Tekemistä enemmän meitä uuvuttaa roolit, joihin yritämme vääntäytyä, koska pelkäämme, että muuten meitä ei hyväksytä. Tämän vuoksi arvostava vuorovaikutus, ihmisenä kohtaaminen ja luottamus ovat avainasioita hyvinvoivassa työyhteisössä.

Hentilän mukaan on myös tärkeää tiedostaa, että jokaisella on toiminnassaan sokeita pisteitä, uskomuksia ja kokemuksia, jotka vaikuttavat tapaamme tulkita ympäröivää maailmaa ja siihen, miten kohtaamme muita ihmisiä.

– Jos ihmisellä on uskomus, että kaikki ovat epäluotettavia, hän tuo uskomuksen mukaan vuorovaikutustilanteisiin, jos asiaa ei ole itse tiedostanut ja käsitellyt. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten toinen osapuoli reagoi.

Hentilän mukaan omaa psykologisen kasvun ja itsetuntemuksen matkaa ei voi tehdä yksin. Jotta itsetuntemustaan voi parantaa ja omia psykologisia prosessejaan työstää, tarvitaan rinnalle toinen ihminen peiliksi näkemään ja kuulemaan.

---

Luottamus perustuu turvan tunteeseen

Vaikka koko työyhteisön on hyvä ottaa vastuu uupumisen ehkäisystä, virallisesti vastuu on johdolla. Mitä johtaja voi tehdä, jos työntekijät voivat huonosti?

Tärkeintä on, että johtaja pystyy luomaan luottamuksen ilmapiirin työyhteisöön. Jos luottamusta ei ole, harva uskaltaa sanoa, että jaksaminen on heikkoa tai ei selviydy annetuista tehtävistä. Moni pelkää esihenkilön reaktiota ja sitä, miten asiasta kertominen vaikuttaa omaan uraan, kertoo muutos- ja mentaalivalmentaja sekä Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen Suomen Työyhteisöterapeutit Oy:stä.

Ratilaisen mukaan luottamus on tärkein asia aivan kaikissa ihmisten välisissä suhteissa.

– Ne ihmiset, jotka tunnistavat omat ja yhteisönsä arvot sekä uskaltavat elää niiden mukaisesti, voivat yleensä hyvin, Ratilainen kertoo.

Suomen Työyhteisöterapeutit pyrkivät luomaan psykologisesti turvallisia työyhteisöjä. Keskiössä on inhimillisyys ja ihmisyys.

– Työotteessamme on aina mukana ihmisten kohtaaminen, läsnäolo, laadukas vastavuoroinen dialogi, tunteiden tunnistaminen, tiedostaminen ja käsittely sekä luottamuksen rakentaminen. Kun luottamus vahvistuu, on mahdollista keskustella myös vaikeista asioista. Luottamus toisiin antaa luvan olla epätäydellinen, eikä virheistä tuomita.

Psykologista turvallisuutta lähdetään rakentamaan työyhteisöön yksilöiden ja pienryhmätyöskentelyn kautta. Suomen Työyhteisöterapeutit Oy:n sekä Mindfaculty Oy:n takana toimii noin 30 valmentajan verkosto, jotka auttavat parantamaan hyvinvointia organisaatioissa.

– Tuomme mukanamme moniammatillisen ja pitkän kokemuksen. Työkaluna on valmentajan terapeuttinen lähestymistapa ja hänen oma persoonansa.

Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perimmäinen tarkoitus on rakentaa luottamusta ja psykologisen turvallisuuden tunnetta työyhteisöön. Onnistumisen kannalta tärkeintä on, että niin yksilö kuin yhteisö ovat  sitoutuneita muutokseen ja valmiita tekemään töitä pitkäjänteisesti ihmisenä kasvamisen kanssa.

– Usein työyhteisöön kutsutaan konsultti tai muu asiantuntija pitämään luento vuorovaikutuksesta. Luennon tai kalvosetin esittämisen vaikuttavuus on vaan heikkoa. Vaikeille asioille ei yleensä ole olemassa helppoja ratkaisuja.

Ratilaisen mukaan prosessille pitäisi antaa aikaa useita kuukausia ja jopa vuosia. Ihminen tavattavissa -koulutusohjelma kestää yksilön kannalta neljä vuotta.

– Siinä ajassa oppii jo tuntemaan itsensä. Ja se vaiva kannattaa nähdä.