Työterveys osana yrityksen riskienhallintaa

Sairauksien hoito on työterveydessä jäävuoren huippua. Nykyaikainen työterveyshuolto analysoi työterveyteen vaikuttavia tekijöitä työprosessissa, työn sujuvuudessa ja tiimien toiminnassa.

TEKSTI KAISA MÄNTYRANTA | kuva JOONA RAEVUORI

Nykyaikainen työterveyshuolto operoi laajemmalla alueella kuin usein ajatellaan, toteaa Työterveys Helsingin toimitusjohtaja Tiina Pohjonen. 

Työterveydellä on kyky tunnistaa ennakoivasti henkilöstön terveysriskejä sekä taito analysoida työn kulkua ja sujuvuutta yrityksessä terveyden kannalta. 

– Työterveyden ja -hyvinvoinnin ylläpito on yritykselle aineettomien riskien hallintaa, Pohjonen jatkaa. 

Työhyvinvointi ei ole pelkästään sairauksien poissaoloa, vaan se näkyy osaamisen kehittymisenä ja konkretisoituu hyvinä tuloksina. 

Organisaation hyvinvointi riippuu myös johtajan hyvinvoinnista. Johdon hyvinvoinnin hiipuessa toiminnan ohjaus kärsii ja sen seurauksena moni mahdollinen riski saattaa lähteä toteutumaan. Johtajan, yrittäjän ja esimiesten terveys on yrityksen aineetonta varallisuutta, josta huolehtiminen ei saisi jäädä päivittäisten asioiden jalkoihin. 

Toiminnan analysointia 

– Työntekijän elämäntapoihin pyritään vaikuttamaan opastamalla ja kannustamalla. Meillä Helsingin kaupungin työterveyshuollossa on käytössä joka toinen vuosi tehtävät sähköiset terveystarkastukset. Kyselyissä kartoitetaan esimerkiksi työntekijöiden unitottumuksia sekä muistiin, palautumiseen ja 

elintapoihin liittyviä toimintoja, joiden perusteella työntekijät kutsutaan tarpeen mukaan terveystarkastuksiin. Tällainen etsivä työterveyshuolto on tehokasta, koska sen avulla palvelut pystytään kohdistamaan juuri niitä tarvitseville. 

Siirrymme yhä laajemmin hoitamaan koko työyhteisön hyvinvointia.

Työterveyshuollolla on myös kyky analysoida työntekoa toimipaikalla terveyteen liittyvät seikat huomioon ottaen. Työterveys Helsingissä valmennetaan henkilöstöä itsensä johtamiseen, jolloin työntekijä osaa esimerkiksi tauottaa työtään tehokkaasti, ymmärtää oman asemansa tiimin osana ja jaksamiseen liittyvissä ongelmissa kykenee tunnistamaan väsymisensä syitä. 

Työterveys ei siis enää liiku vain fyysisen ergonomian tasolla. Tiimien toiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin kirjoituspöydän ja työtuolin korkeusero tai työhuoneen optimaalinen valaistus. 

Muuttuu työelämän mukana 

Yksinyrittäjien kasvava määrä ja lisääntyvä etätyö pakottavat etsimään uusia tapoja ylläpitää työterveyttä. 

– Etätyön lisääntyessä erilaiset tekniset ratkaisut ovat tulleet osaksi arkea: neuvottelut käydään etänä ja tieto kulkee sähköisiä kanavia myöten. Mikään ei estä työterveyttä menemästä mukaan uuteen tekniikkaan. Vaikkapa Skype-kokouksissa voidaan olla mukana tarkkailemassa ja analysoimassa tiimin toimintaa, toteaa Pohjonen. 

Etätyötä tehdään usein kotoa, jolloin itsensä johtamisen taidot korostuvat. Päivien rytmittäminen ja suhtautuminen työn keskeytyksiin ovat asioita, jotka etätyön tekijän täytyy itse ratkaista, mutta valmennusta siihen voi hakea työterveyshuollosta. 

Sairauspoissaolot vähenevät 

Pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Työkyvyn alentuessa työterveyshuolto löytää vaihtoehdot, joista hyötyvät sekä yritys että työntekijä: usein työtä on mahdollista tehdä esimerkiksi osa-aikaisesti ositetun sairauspäivärahan avulla. Pohjosen mukaan työterveys pystyy vastaamaan näihin haasteisiin perusterveydenhuoltoa paremmin. Tutkimusten mukaan poissaolon pidentyessä kasvaa riski jäädä sivuun osaamisen kehittymisestä ja syrjäytyä. 

– Yksi ratkaisu tähänkin on osa-aikaisuus tai erilaiset korvaavan työn muodot, sanoo Pohjonen. 

Kaiken kaikkiaan työterveyshuoltoon kertyy runsaasti tietoa yrityksen hyvinvoinnin edellytyksistä ja toteutumisesta. 

– Tehtävämme on palauttaa tämä tieto jalostettuna johdon käyttöön yhdeksi johtamisen työvälineeksi. Tällä hetkellä Suomessa vielä suuri osa työterveyshuollosta on sairauden hoitoa, mutta siirrymme yhä laajemmin hoitamaan työntekijän ja koko työyhteisön terveyttä.