Työskentelymallin uudistus helpottaa lääkäripulaa

Terveyskeskustyö on muuttunut jatkuvasti haastavammaksi monimuotoisempien tehtävien ja lääketieteellisen tiedon valtavan kasvun takia. Kuormitus on aiheuttanut rekrytointivaikeuksia ympäri Suomen, etenkin syrjäseuduilla.

– Halusimme luoda uudenlaisen mallin, joka tarjoaa terveyskeskuslääkäreille mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Uudistus huomioi sekä nuoremmat että kokeneemmat lääkärisukupolvet, kertoo kehittäjäylilääkäri Kristian Taipale Siun sotesta.

Malli on saanut nimekseen Terveyskeskuslääkäri 2.0. Numero kaksi kuvastaa ajattelutavan merkittävää muutosta lääkärien tarpeesta jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen, joista on puhuttu jo pitkään.

– Terveyskeskustyön haasteista on puhuttu vuosikaudet. Nyt on korkea aika työnkuvan muutokselle ja laajemmalle keskustelulle, Taipale huomauttaa.

Viittä urapolkua kohti tulevaa

Terveyskeskuslääkäri 2.0 -malli polkaistiin pystyyn nopeassa tahdissa sen jälkeen, kun Taipale aloitti Siun soten kehittäjäylilääkärinä kesäkuussa 2021. 

Mallin ideana on, että terveyskeskuslääkärille vapautetaan yksi päivä viikosta henkilökohtaiselle kehittymiselle. Valittavana on tässä vaiheessa viisi urapolkua: laajan ammattitaidon kliinikko, kehittäjälääkäri, lääkärikouluttaja ja -ohjaaja, tutkijalääkäri sekä lääkärijohtaja.

– Nämä ovat ensimmäiset versiot urapoluista, mutta kehitämme niitä jatkuvasti henkilöstön kanssa, Taipale toteaa.

Valtaosa kuntayhtymän omista lääkäreistä on kiinnostunut mallista. Se näyttää toimivan myös lääkäripulan helpottajana. Yhteydenottoja muualta on tullut ilahduttavasti, ja ne ovat johtaneet lukuisiin uusiin rekrytointeihin.

Samalla Siun sote on lisännyt virkapohjaa kymmenellä prosentilla. Kun virkoja saadaan täytettyä, mallia pystytään toteuttamaan helpommin ilman, että hoidon saatavuus kärsii.

Houkuttelee nuoria lääkäreitä

Yksi uusista terveyskeskuslääkäreistä on keväällä lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut Nora Tarvus, joka siirtyi Pohjois-Karjalaan Uudeltamaalta. Hän kertoo innostuneensa Siun sotesta juuri mallin tarjoamien koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien takia.

– Teen 80 prosenttia työajasta kliinistä ja 20 prosenttia uuden mallin mukaista työtä, Niinivaaran terveysasemalla Joensuussa työskentelevä Tarvus toteaa.

Kliinisen linjan lisäksi Tarvus osallistuu kehittämistyön urapolkuun. Malli on Tarvuksen mielestä erityisen houkutteleva nuorille lääkäreille, kun kliinistä osaamista ja tietoa voidaan jakaa ryhmäkeskusteluissa koulutuspäivien aikana. 

Auttaa jaksamaan työssä

Itsensä kehittämiseen varatun työpäivän sisältö rakennetaan kuukaudeksi kerrallaan. Terveysasemilla töitä järjestellään niin, että mallin mukainen koulutuspäivä onnistuu.

– Henkilöstön pysyvyyden ja jaksamisen kannalta tämä on erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu, sanoo Niinivaaran terveysaseman ylilääkäri Tomi Kiiala, joka toimii Nora Tarvuksen esihenkilönä.

Kiiala on huomannut, että terveyskeskustyö kiinnostaa nuoria lääkäreitä, mutta liiallinen työkuorma saa helposti siirtymään muualle. Kiiala toivoo, että terveyskeskuslääkäreistä mahdollisimman moni käyttäisi hyväkseen mallin tarjoamia kehittymismahdollisuuksia.