Työntekijän täytyy saada vaikuttaa

Työhyvinvointi on alasta riippumatta menestystekijä ja investointi, joka maksaa itsensä varmasti takaisin. SAK:n asiantuntijoiden mukaan varsinainen valttikortti on ihmisen mahdollisuus vaikuttaa työhön.

^{TEKSTI | LIISA JOENSUU   KUVA | PATRIK PESONEN}

Kun henkilöstöllä on kaikki kunnossa, se sitoutuu. Se kestää myös paremmin kuormitusta ja kiirettä. Tuottavuus kasvaa ja sairauspoissaolot vähenevät. Henkilöstön hyvinvoinnin voisi kuvitella kiinnostavan jokaista työnantajaa, etenkin kun keinot ovat tiedossa ja tulokset vaikuttavia. 

SAK:n, eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, työolobarometrin 2018 mukaan hyvinvointia kasvattavat esimerkiksi työn kokeminen mielekkääksi ja iloa tuottavaksi, yhteenkuuluvuuden tunne työporukan kesken ja työnantajalta saatu tuki. Erityisen tärkeää suomalaiselle työntekijälle on mahdollisuus tehdä päätöksiä oman työnsä järjestelyistä. Mitä enemmän ihminen pystyy vaikuttamaan omiin tehtäviinsä, sitä paremmin hän kokee viihtyvänsä työssään. 

– Hyvillä työoloilla on suuri positiivinen merkitys yksittäisen työntekijän lisäksi työnantajalle ja yhteiskunnalle. Parempi työelämä mahdollistaa työurien pidentämisen ja Suomen pärjäämisen taloudellisessa kilpailussa kansainvälisesti, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. 

Kiire kuormittaa kaikkia 

Tällä hetkellä suomalaisen työelämän suurimmat haasteet ovat kiire ja tehokkuuden vaatimus. Ne ovat omiaan lisäämään työn fyysistä ja psykososiaalista kuormittavuutta sekä työturvallisuusriskejä. 

– Työelämä on nykyisin hektistä kaikilla aloilla. Esimerkiksi rakennusalalla työskentelevät ihmiset kertovat aikataulujen olevan niin tiukat, ettei pää tahdo kestää. Kuormitus näkyy myös työn tuloksissa, sillä eri alojen ammattilaiset kokevat, etteivät voi kiireen vuoksi tehdä niin huolellista työtä kuin haluaisivat. Psykososiaalista kuormitusta lisäävät myös työhön liittyvä epävarmuus ja esimerkiksi asiakkaiden väkivaltainen käyttäytyminen. Jälkimmäinen on valitettavasti lisääntynyt palvelu- sekä sosiaali- ja terveysaloilla, SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen kertoo. 

Työhyvinvoinnin parantamisen ja kuormituksen hallitsemisen keinot kulkevat käsi kädessä. Työntekijälle on tärkeää voida vaikuttaa omaan työhönsä, työnjakoon ja työaikoihin sekä käytettyihin menetelmiin. Laatua työelämään tuovat myös esimerkiksi turvalliset ja terveelliset työolot, työsuhteen varmuus, tasapuolinen kohtelu ja asiallinen toimeentulo. Työntekijän tulisi tuntea, että työ on hänelle sopivaa ja että hän hallitsee sen. Aina on parempi, jos työntekijä kokee oppivansa lisää ja kehittyvänsä ammatissaan. 

– Sopivan haasteellinen työ tuo mielekkyyttä: osaaminen terävöityy ja monipuolistuu. Työn hallitsemisen luonnollinen seuraus on, että myös työn laatu ja tuottavuus paranevat. Pahin sudenkuoppa työpaikalla on kontrolloiva, nöyryyttävä ja ammatillista identiteettiä riisuva ilmapiiri. Mitä heikompaa on työelämän laatu, sitä useammin työntekijä myös epäilee omaa jaksamistaan, Antila muistuttaa. 

Kasvava huoli terveydestä 

SAK:n uusin työolobarometri osoittaa yhä useamman olevan huolissaan työn vaikutuksista terveyteensä. Barometrin vastaajista 40 prosenttia koki työnsä

kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen, kun neljä vuotta aiemmin näin arvioi kolmannes vastaajista. 

– Tilastojen mukaan sairauspoissaolot ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana. Etenkin mielenterveyteen liittyvät häiriöt näyttäisivät lisääntyneen, varsinkin masennus, mutta myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät sairauslomat ovat olleet kasvussa. Työsuojelun näkökulmasta työpaikalla tapahtuvat tapaturmat ovat edelleen valitettavan yleisiä, kertoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring. 

Haring lisää, että vaikka työ voi kuormittaa tekijäänsä, on se kaiken kaikkiaan hyväksi terveydelle ja lisää hyvinvointia. Sen sijaan työttömyys on hyvinvoinnille suuri riski. Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat töissä, voivat paremmin kuin työttömät. 

– Jos työntekijä kokee kuormitusta eikä jaksa töissä, asia on otettava välittömästi puheeksi esimiehen kanssa. Apua kannattaa pyytää myös työter-veyshuollosta ja työsuojeluvaltuutetulta. Työterveyshuolto voi antaa arvion työn kuormittavuudesta ja ohjata tarvittaessa kuntoutukseen, Haring jatkaa. 

Työterveyshuollolla on merkittävä rooli henkilöstön tukemisessa, mutta Haring muistuttaa tason vaihtelevan. Tuen saaminen riippuu siitä, missä laajuudessa työterveyspalvelut on ostettu. Huolestuttavana hän pitää sitä, että SAK:n luottamushenkilöpaneelissa tehdyn kyselyn mukaan runsas 40 prosenttia vastaajista katsoi työterveyshuollon myötäilevän työnantajan toiveita. 

– Jos työterveyshuolto menettää henkilöstön luottamuksen, sillä ei ole enää toimintaedellytyksiä. Työterveyshuollon on oltava riippumaton asiantuntija, vaikka laskun maksaakin työnantaja, Haring korostaa. 

Työhyvinvointi vaatii tekoja 

Henkilöstön hyvinvointi näkyy suoraan sairauspoissaolojen vähentymisenä. Ihminen jaksaa paremmin niin henkisesti kuin fyysisesti ja voimavarat uusiutuvat. Viihtyminen ei tarkoita erillistä luksusta vaan esimerkiksi tehtävien rakentamista siten, että ne ovat turvallisia sekä tarkoituksenmukaisia ja tukevat tekijänsä osaamista. 

SAK:n tavoitteena on rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmukaista työelämää, jossa ihminen voi itse vaikuttaa työhönsä sekä kehittyä paremmaksi omassa ammatissaan. 

– Mitä parempi työpaikka, sitä vähemmän sairauspoissaoloja. Hyvinvointiin panostava työnantaja säästää kustannuksia, ja työolojen parantamiseen laitetut panokset maksavat itsensä takaisin. Työhyvinvointi rakentuu muun muassa siitä, että työnantaja selvittää ajoissa ja säännöllisesti terveys- ja turvallisuusriskit ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Arvion täytyy sisältää myös henkiset riskit ja psykososiaaliset kuormituksen aiheuttajat. Samalla tulee miettiä hallintakeinoja. Työhyvinvointiin liittyy myös oikealla tasolla oleva osaaminen. Ihmisen koulutustarve tulisi arvioida toistuvasti, jotta hänen osaamisensa on aina tehtävien edellyttämällä tasolla, Mironen huomauttaa. 

Epätyypilliset työsuhteet 

Tilapäiset ja epätyypilliset työsuhteet ovat arkipäiväistyneet viime vuosina, ja töitä tehdään uran aikana useammalle työnantajalle kuin ennen. Moni saa toimeentulonsa määräaikaisista projekteista, pätkistä tai keikoista. SAK:n asiantuntijat ovat huolissaan näiden töiden tekijöistä, sillä heidän toimeentulonsa on epävarmaa. 

– Kaikkein ikävimmässä asemassa ovat keikkaa toisensa jälkeen tekevät henkilöt. He joutuvat oravanpyörään, jossa työ koostuu silpusta ja jossa on vaikea päästä eteenpäin uralla. Tällaista prekaarityövoimaa käytetään puskurinomaisesti. Työnantajat ulkoistavat huonosti palkatut työt ja vaalivat kantahenkilökuntaa sekä ydinosaamistaan, Antila kertoo. 

Tämä selittää osaltaan sitä, miksi SAK:n työolobarometrin mukaan ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa vähentyneen työpaikoilla. Keikka- ja silpputyöntekijät eivät koe olevansa täysin työyhteisön jäseniä. Heillä on vain vähän sananvaltaa ja mahdollisuutta vaikuttaa tehtäviensä sisältöön ja tekemisen tapaan. 

– Nousukaudella henkilöstömäärät kasvavat, ja yrityksiin otetaan työntekijöitä, joita ei huonompina taloudellisina aikoina voitaisi palkata. Näitä ihmisiä saatetaan helposti käyttää puskurityövoimana. Harmillisen usein työntekijät nähdään silloin tavallaan koneen korvaajina, Antila toteaa. 

SAK peräänkuuluttaa yhdessä tekemisen ilmapiiriä työpaikoilla. Hyvinvoinnin tuottamiseen tarvitaan jokaisen yhteistä panosta. Kaikkien osaaminen tulisi saada täysimääräisesti yhteiskunnan käyttöön. 

– Kysymys on pitkälti myös politiikan suunnasta. Viime vuosina esillä ovat olleet kovat arvot, eikä työntekijöitä ole arvostettu niin kuin pitäisi, Antila painottaa. 

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö edustaa 17:ää eri ammattiliittoa, eli yhteenlaskettuna noin miljoonaa suomalaista. SAK:ssa on mukana esimerkiksi teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoja. Yhteiskuntaa uudistava etu- ja neuvottelujärjestö on osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä, ja sen perimmäinen toimintaperiaate on rakentaa ihmillistä, turvallista sekä oikeudenmukaista työelämää, jossa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää omaa osaamistaan.