Työllisyysrahasto tuo turvaa työelämän muutoksissa

Kulunut vuosi keväästä kevääseen oli haasteellinen koko maailmassa. Se näkyi talouden notkahduksena myös Euroopassa ja suomalaisessa työelämässä. Hallituksen asettamat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset koettelivat erityisesti kuljetus-, majoitus- ja ravitsemusalaa sekä esiintyviä taiteilijoita. Suljettuja ravintoloita, kiinni pantuja majoitustiloja, peruttuja tapahtumia. Epätietoisuus rajoitusten kestosta ja liiketoiminnan tulevaisuudesta johti irtisanomisiin ja erityisesti lomautusten määrä nousi. Tilanne lisäsi työttömyysturvamenoja ja kysyi Työllisyysrahastolta maksuvalmiutta.

– Merkittävästi kasvaneista työttömyysturvamenoista huolimatta pystyimme hoitamaan velvoitteemme vuoden aikana sujuvasti. Onnistuimme turvaamaan maksuvalmiutemme ja työttömyyspäivärahojen maksatuksen käyttämällä suhdannepuskuria ja ottamalla merkittävästi velkaa. Lisäksi valtio osallistui lomautuspäivärahojen rahoitukseen, kertoo Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki. 

Metsämäen mukaan työttömyysturva saatiin rahoitettua kohtuuajassa ja tarpeenmukaisesti. Hakemusten jono työttömyyskassoilla oli koronavuonna selvästi lyhyempi kuin finanssikriisin aikaan. 

Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Rahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut ja rahoittaa niillä sekä työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa että Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla rahoitetaan myös ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta kertyvää työeläkettä. Maksuilla rahoitetaan lisäksi palkkaturvaa, jonka avulla turvataan työntekijän palkkasaatavien maksaminen kun työnantaja on maksukyvytön. 

HENKILÖ VOI saada tukea opintoihin, jos hän on ollut kahdeksan vuotta työelämässä.

 

Opintoihin tuen turvin

Työelämä on muuttunut viime vuosina kiivasta tahtia jo esimerkiksi digitalisoitumisen vuoksi: tehtäviä poistuu ja aloja sammuu. Ihmiset hankkivat lisäkoulutusta ja hakeutuvat uusille aloille. Yksi Työllisyysrahaston tehtäviä on rahoittaa ja maksaa aikuiskoulutusetuuksia. 

– Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu kaikille työelämässä oleville. Eniten sitä käytetään sosiaali- ja terveysalan opintoihin, sillä alalla hankitaan jatkuvasti lisäpätevyyksiä. Koronavuoden aikana terveysalalla olevat velvoitettiin töihin, joten työntekijöillä ei juuri ollut mahdollisuutta opiskella työn ohessa. Vuonna 2020 ei tuen käytössä havaittu merkittävää lisääntymistä suoraan koronan vuoksi. Hakemusten määrä kyllä nousi, mutta ennen kaikkea hakemisen tavan muutoksen vuoksi, kertoo Työllisyysrahaston aikuiskoulutusetuuksien sisältövastaava Elina Pajula.

Aikuiskoulutustukea voi saada henkilö, joka on ollut kahdeksan vuotta työelämässä ja haluaa joko täydentää entistä ammattiaan tai opiskella uudelle alalle. Tuen piiriin kuuluvat tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavat opinnot sekä opinnot, jotka katsotaan ammatillista osaamista ja pätevyyttä lisääviksi. Ansiosidonnaista turvaa opiskeluun on mahdollista saada 15 kuukauden ajan. 

– Tukea käyttävät erityisesti naiset, jopa 75-prosenttisesti. Tämä johtuu siitä, että tuki on suosittu nimenomaan naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla. Miesvaltaisilla aloilla koulutustarjonta on suppeampi, ja lisäksi työnantajat kouluttavat väkeään itse, jolloin koulutus ei kuulu tuen piiriin, Pajula selvittää.

Aikuiskoulutustuki uudistui

Aikuiskoulutustuki uudistui viime kesänä siten, että opiskelun ja työnteon yhteensovittaminen on entistä helpompaa. Tuen laskentakaavaan ja tasoon tehtiin uudistuksia. Niiden tavoitteena on saada tuen piiriin aliedustettuja ryhmiä, kuten yli 45-vuotiaat miehet. 

– Hakemisen tavasta tuli kaksivaiheinen: hakija saa etukäteen varmuuden siitä, että on oikeutettu tukeen. Sen jälkeen hän hakee tukea takautuvasti jokaiselta opiskelukuukaudelta. Sähköisen asioinnin mahdollisuus joustavoittaa hakijapalvelua, ja me puolestamme voimme hyödyntää tulorekisteriä tuen myöntämisessä, Pajula toteaa.