Työkykyä täytyy tukea ennakoivasti

Työkyky ja -hyvinvointi liittyvät erottamattomasti yhteen. Työkyky ei ole vain käsite, vaan arjessa vahvasti näkyvä ja muuntautuva asia, jonka tuesta pitäisi paperinmakuisuus olla kaukana. 

_{TEKSTI | VATES  KUVA | SOLOMON HSU}

Organisaatioiden seuratuimpia työkyvyn tunnuslukuja on sairauspoissaolojen määrä. Näitä seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, ja niistä aiheutuvat kustannukset kiinnostavat kaikkia. 

Kelan mukaan pitkien sairauspoissaolojen määrä kääntyi vuonna 2018 kasvuun vuosikymmenen kestäneen myönteisen kehityksen jälkeen. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat toistuvasti tilastojen kärjessä. 

Jopa 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on ainakin yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä noin 600 000 arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Työkyvyn heikentyminen on lopulta aina hyvin yksilöllinen asia. 

Työssä pysymisen tuki ei ole pelkästään jo ilmenneisiin työkykyongelmiin puuttumista. Apuna ovat erilaiset varhaisen tuen mallit, jotka ovat nykyään laajalti käytössä ja lakisääteisiä. 

Työkyvystä puhuminen on ensiarvoisen tärkeä, mutta usein arka puheenaihe. Siitä puhumisen tulisi kuitenkin olla luonteva osa työyhteisön kulttuuria osana niin esimiesten, HR-henkilöstön kuin henkilöstön edustajienkin työotetta. 

Työkyvyn heikkeneminen voi osua meidän kaikkien kohdalle tilapäisesti tai pysyvästi. Mitä normaalimpi, kaikkien yhteinen asia työkyvyn edistäminen on, sitä paremmin voimme edistää työhyvinvointia ja luoda pohjaa monimuotoisuudelle. 

Tietoa työkyvyn tukemisesta 

Ennakkokäsitykset työkyvyn heikkenemisen seurauksista johtuvat usein edelleen tiedon puutteesta. On olemassa paljon erilaisia käytäntöjä keventää tai muokata työtä työsuhteen eri vaiheissa. Työpaikkojen valmiudet työstää niitä vaihtelevat. Työterveyshuollon apu ei myöskään aina riitä. Pienissä yrityksissä resurssit voivat olla puutteelliset. 

Yksi ratkaisu on hyödyntää Vates-säätiön Työn tukena -sivustoa, johon on koottu aineistoa eri tukimuodoista ja palveluista. Se on suunnattu erityisesti henkilöstön edustajille, mutta myös esimiesten tueksi. 

– Materiaaliin on koottu tietoa siitä, miten työpaikoilla voidaan ylläpitää ja edistää työkykyä. Sieltä löytyy tapausesimerkkejä, pohdintakysymyksiä ja neuvoja työterveysneuvotteluja varten, Vates-säätiön kehittämispäällikkö Kaija Ray sanoo. 

Rayn mukaan työn murroksessa myös tehtävänkuvat ovat muutosten kohteina. 

– Emme tiedä tarkalleen, miten jatkossa määrittelemme niin sanotun hyvän tyypin ominaisuudet tai millainen osaaminen muodostuu lopulta tärkeimmäksi. Varmaa on vain, ettei työhyvinvoinnin ja työkyvyn merkitys ainakaan vähene osana työelämän kehitystä. 

Työn tukena -sivusto on laadittu Työsuojelurahaston tuella yhteistyössä SAK:n ja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa.