Tuusulanjärvi tarjoaa luontoa ja kulttuuria

Tuusulanjärvi on  täydellinen retkikohde, koska pieneltä alueelta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa.

Puolen tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta aukeaa kulttuurimaisema, jonne syntyi yli 100 vuotta sitten ainutlaatuinen taiteilijayhteisö. Nyt kansallisromanttiset taiteilijakodit toimivat museoina ja esittelevät mielenmaisemaa, joka johdatti aikoinaan kansakunnan itsenäistymiseen. – Tuusulanjärvi on täydellinen retkikohde, sillä pieneltä alueelta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa, sanoo Tuusulan kunnan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Ulla Kinnunen. Hän on havainnut, että Tuusulanjärvestä on tullut vakiokohde etenkin lähiseudun asukkaille, mutta alueelle tullaan myös kauempaakin, jopa ulkomaita myöten. Aleksis Kiven kuolinmökissä kirjattiin viime vuonna ennätysmäinen 10 000 kävijän määrä ja Halosenniemessä lähes 20 000 kävijää. – Kesällä vierailijoita oli jonoksi asti, kun sisään päästettiin turvavälien takia vain yksi ihminen kerrallaan, Kinnunen kertoo. Halosenniemen parkkipaikka on osoittautunut riittämättömäksi, ja sitä tullaankin laajentamaan. Myös itse rakennukseen tehdään mittava konservointi lähivuosina. Itäranta täynnä museoita Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800– 1900-lukujen vaihteessa ja nykyään alueella on kattava museotarjonta täynnä kotimaista taide- ja kulttuurihistoriaa. Halosenniemen ohella Tuusulanjärven museoista on talvella avoinna Erkkola, eli runoilija J.H. Erkon taiteilijakoti vaihtuvine näyttelyineen. Taitelijakodissa on esillä kesän yli Taneli Eskolan valokuvia, joiden aiheena on Tuusula ja Tuusulanjärvi. Halosenniemessä on puolestaan parhaillaan meneillään Väinö Blomstedtin töiden näyttely. Arkkitehti Lars Sockin suunnittelema Ainola, joka toimi Aino ja Jean Sibeliuksen kotina, sekä Juhani Ahon Ahola avaavat ovensa toukokuussa. Eero Järnefeltin Suvirantaan järjestetään puolestaan kesällä esittelykierroksia. Aleksis Kiven kuolinmökki on niin ikään avoinna keväästä syksyyn.  Rantatien varrelta löytyy myös Lotta Svärd Säätiön ylläpitämä Lottamuseo, joka juhlii järjestön perustamisen 100-vuotista taivalta.  Museossa avautui helmikuussa uusi päänäyttely, jonka teemana on naisten yhteiskuntavastuu.

PALVELUIDEN ansiosta kaikki pääsevät järvelle liikkumaan.

Mahtava näkymä järvelle Yksi suosituimpia luontokohteita on länsirannalla sijaitseva Sarvikallion virkistysalue. Sarvikallio oli keskeinen paikka Tuusulanjärven taiteilijayhteisön piirissä. Myös nykyään kävijöitä riittää. – Siellä on parhaimpina aikoina ollut jopa tuhat kävijää päivässä. Sarvikallion jatkokehittämisessä otetaankin huomioon lisääntyneet kävijämäärät, kertoo vapaa-aikapalveluiden päällikkö Risto Kanerva.  Sarvikalliolta aukeaa mahtava näkymä järvelle. Kallion korkein kohta ulottuu 25 metrin korkeuteen. Aikoinaan tätä kansallismaisemaa ikuistivat teoksiinsa Pekka Halonen, Eero Järnefelt sekä Venny Soldan-Brofeldt.  Alueelle voi pysähtyä retkeilemään ja ihailemaan maisemia. Sieltä löytyy useita kilometrejä kävelypolkuja, tulipaikkoja, puuvaja ja lähistöltä myös käymälä. Alueelle pääsee kätevästi joko parkkipaikalta hiekkatietä kävellen tai järven suunnasta sup-laudalla meloen tai veneellä soutaen. Mahdollista on myös kivuta laiturirannasta portaita pitkin näköalakalliolle. Sarvikallio on Tuusulan kunnan omistama maa-alue, jota hallinnoi Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Osapuolet ovat yhdessä kuntalaisten kanssa kehittäneet Sarvikallion alueesta upean luontoliikuntakohteen.  Maakuntajärveä kehitetään Järven virkistyskäyttöä kehitetään jatkuvasti. Valmisteilla on yleissuunnitelma, johon kootaan kaikki kohteet uimapaikoista lintutorneihin, venepaikkoihin, uusiin ulkoilureitteihin ja järven kunnossapitoon.  Tuusulanjärvi on valittu Uudenmaan maakuntajärveksi. Sen kolme vesi- ja kosteikkoaluetta kuuluu Natura-alueeseen, joka koostuu Järvenpään ja Hyrylän päissä sijaitsevista kosteikoista sekä järven länsipuolisesta Rantamo-Seittelin kosteikosta. Se on laatuaan Suomen suurin. Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, ja seurantatietoja onkin tallessa vuodesta 1940 lähtien. Korona-aika on näkynyt Tuusulanjärven luontokohteissa kasvavina kävijämäärinä. Lähimatkailusta on tullut yhä suositumpaa, ja kunta on ottanut trendin huomioon kunnostamalla virkistyskohteita ja parantamalla pääsyä niihin. Aleksis Kiven kuolinmökin lähettyviltä pääsee polkua pitkin Fjällbon puistoon. Sielläkin voi ihailla järvimaisemaa rantakallioilta ja kävelypolulta. Sen varrelta löytyy myös penkkejä ja nuotiopaikka. Puistosta voi laskeutua portaita pitkin rantalaiturille ja kesällä pukukoppien kautta uimaan.  Fjällbo soveltuu hyvin lapsiperheille, sillä sen paikoitusalueen lähellä on leikkipuisto ja piknikpöytiä. Kävelypolkuja pystyy kulkemaan rattaillakin.  Järven talvinen virkistyskäyttö vaihtelee säiden mukaan. Pakkastalvina jään kestäessä Tuusulanjärvelle aurataan ulkoilureittejä muun muassa matkaluistelijoille. Yhteistyötä ylläpidossa tehdään Järvenpään kaupungin kanssa. – Aurinkoisina viikonloppupäivinä järvellä liikkuu tuhansia ulkoilijoita, Kanerva kertoo. Ohjelma- ja elämyspalveluyritykset vuokraavat välineitä ympäri vuoden innokkaille harrastajille. Kesällä käyttöön voi vuokrata soutuveneitä, sup-lautoja ja pyöriä. Talvella suosiossa ovat matkaluistimet, potkukelkat ja muut keliin sopivat välineet.  – Näiden palveluiden ansiosta kuka tahansa pääsee liikkumaan järvelle ja sen ympäristöön helposti, Kanerva vinkkaa. Tuusulan kunta pitää lumettominakin talvina yllä ensilumen latua Hyrylässä, urheilukeskuksen ympäristössä. Jos lunta ja pakkasta riittää, latuja ja ulkojääkenttiä löytyy kaikista kuntakeskuksista. Bussilla kulttuurimatkalle Kulttuurimatkailun edistämisestä on tullut kolmen kunnan, Tuusulan, Järvenpään ja Keravan, yhteinen hanke. Kuntien tavoitteena on luoda kuntia yhdistävä reitistö ja helpottaa autottomien pääsyä museokohteisiin. – Keravalta pääsee jo helposti bussilla Rantatien tuntumaan. Lisäksi kesäaikaan palvelee Järvenpään rautatieasemalta lähtevä hop on hop off -bussi, joka vie näppärästi museoiden ja majoituspaikkojen ohi. Lippu on voimassa koko päivän ja kyytiin voi nousta tai jäädä pois niin usein kuin itse vain haluaa, Kinnunen kertoo. Pyöräily on myös kätevä tapa tutustua alueen museoihin, luontokohteisiin ja tapahtumiin. Pyöräillen voi kulkea noin 25 kilometrin reitin järven ympäri käyttämällä apuna karttaa tai älypuhelinsovellusta. Polkupyöriä vuokraa kesäisin alueella muun muassa Sportuna. Reitin varrelta löytyy useita hyviä lounaspaikkoja ja kahviloita, joissa voi piipahtaa evästämään tai viettämään pientä taukoa pyöräilyn lomassa. Halutessaan on myös mahdollista pysähtyä matkan varrella seuraamaan kesäteattereiden sekä muiden järjestäjien tapahtumia. Majoituspalveluja alueella tarjoavat hotellit Gustavelund, Krapi ja Härmän Rati. VISITTUUSULA.FI

Taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi toimii nykyään taidemuseona.

Kunnan alueelta löytyy paljon muutakin nähtävää

Vaikka Tuusulanjärvi museoineen, luontoelämyksineen ja tapahtumineen on suurelle yleisölle tutuin vierailukohde, mielenkiintoista nähtävää löytyy kunnan muistakin keskuksista: Kellokoskelta ja Jokelasta. Kellokoskella toimii muun muassa sairaalamuseo sekä kuohuvan Keravanjoen päälle rakennettu ja ruukin toiminnasta kertova museo.  Pääradan varressa sijaitsevaan Jokelaan on helppo tulla junalla. Paikka tunnetaan erityisesti tiilitehtaistaan ja lammistaan sekä puutarhamaisesta asuinympäristöstään. Aivan pääkaupunkiseudun kupeesta löytyy vielä Ruotsinkylän tutkimusmetsä polkureitteineen ja eksoottisine puulajeineen. Monet kymmenet ulkomaisten puulajien viljelmät tarjoavat kiinnostavia tutustumiskohteita. Keskellä maalaismaisemaa, tutkimusmetsän ympäröimänä, kohoaa Villa Tammikko. Muun muassa professoreita, ministereitä ja ulkomaalaisia vieraita paljon majoittaneessa Villa Tammikossa voi yöpyä, lomailla tai järjestää juhlia.