Tuulen voimalla energiaomavaraisuutta

Maailmanpoliittinen tilanne yhdessä ympäristötekijöiden kanssa lisää energiantuotannon omavaraisuuden yhteiskunnallista merkitystä. Maailman kovaa vauhtia kiihtyvä sähköistyminen lisää puolestaan energiankulutusta, mutta kestävällä tavalla hyödynnettävissä olevat luonnonvarat ovat rajalliset. Riippuvaisuus energiantuotannosta on riski, joka on nyt realisoitunut. 

– Ukrainan sota on tehnyt totta siitä, mitä vielä joitain vuosia sitten pidettiin erittäin epätodennäköisenä. Suomalaisten sähkönkulutukseen tarvittavan energian turvaaminen myös poikkeusoloissa edellyttää omavaraisuutta. Tähän maantieteellinen sijaintimme tarjoaa erinomaiset lähtökohdat, kertoo Myrsky Energia Oy:n toimitusjohtaja Matti Pentti.

Suomi sijaitsee maantieteellisesti vyöhykkeellä, jossa tuuliolosuhteet ovat Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät. Tuuliolosuhteet yhdessä kehittyneen teknologian kanssa antavat suomalaisille mahdollisuuden hyödyntää jatkuvasti uusiutuvaa, ehtymätöntä luonnonvaraa energiantuotannossa omavaraisesti. Nykyteknologian avulla tuulivoimalla olisi teoreettisesti potentiaalia tuottaa sähköä yli suomalaisten tarpeen. 

– Teknologian nopea kehittyminen on nostanut nyt rakennettavien tuulivoimayksiköiden tehon aikaisemmasta 1–3 megawatista 4–6 megawattiin ja merituulivoimaloissa yli kymmeneen megawattiin. Suomessa on tällä hetkellä 1 100 tuuliturbiinia, jotka tuottivat viime vuonna kymmenen prosenttia suomalaisten kuluttamasta sähköstä, Pentti avaa.

Suomen tuulivoiman vielä käyttämätöntä potentiaalia korostaakseen Pentti nostaa Euroopan maista vertailukohteeksi Saksan. Pinta-alaltaan samankokoisessa ja väestöntiheydeltään noin 16-kertaisessa Saksassa on puolestaan 28 000 tuuliturbiinia. Suuntaa antavasti laskettuna sama määrä tuuliturbiineja Suomessa tuottaisi meille sähköä kuusinkertaisen määrän tämänhetkiseen tarpeeseemme nähden, ja niiden tarvitsemalla maapinta-alalla olisi käytetty vasta 11 prosenttia Suomen kuivasta pinta-alasta, Pentti valaisee.

Lisää ennakoitavuutta toimintaympäristöön

Teknologian kehittyminen on vähentänyt tuulivoiman tuotantokustannuksia niin, ettei valtion tukea rakentamiseen enää tarvita. Markkinaehtoisesti toimivien tuulivoimaloiden rakentamisen jarruksi ovat kuitenkin muodostuneet hitaat lupaprosessit, mikä tuo haasteita varsinkin investoinnin kannattavuuden ennakointiin.

– Tämä on investointi-intensiivinen ala, jossa tuulivoiman kohdalla on päästy hyvään tilanteeseen sen suhteen, että sähköä voidaan tuottaa nykyisellään ilman tukia ja raaka-aine on paitsi loputon myös täysin ilmainen, Pentti kertoo.

Ehtymättömän raaka-aineen lisäksi maailmalta löytyy kypsä teknologia, laadukkaita turbiinitoimittajia sekä hyviä kotimaisia yrittäjiä hankkeiden toteuttamiseen. 

– Edellytykset energiaomavaraisuuteen ovat siis otolliset. Yksityisen rahoittajan kannalta lähtökohtaisesti otolliset olosuhteetkin ovat kuitenkin ongelmalliset, kun ei pystytä epävarman lupamenettelyn vuoksi arviomaan, milloin rakentaminen saadaan käyntiin ja investointi tuottamaan, Pentti avaa ennakoimattomaan toimintaympäristöön kytkeytyvää problematiikkaa.

Kilpajuoksu aikaa vastaan

Tuulivoimaloita on rakennettu Suomeen tämän vuoden puoliväliin mennessä yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä. Lisääntyneet lausuntopyynnöt ovat ruuhkauttaneet lupakäsittelyt Puolustusvoimilla ja hallinto-oikeudessa, minkä seurauksena hankkeiden toteuttaminen pitkittyy.

– Puolustusvoimat voi kielteisellä lausunnolla keskeyttää tai estää koko hankkeen toteuttamisen. Lausunnossa ei yleensä oteta kantaa, olisiko hanke toteutettavissa tuulipuiston kokoa tai tuulivoimaloiden sijoittelua päivittämällä, jolloin suunnitelman muokkauksen jälkeen on haettava uutta lausuntoa. Tämä vie merkittävästi aikaa. Puolustusvoimien myöntävän lausunnon jälkeen kaavasta voidaan vielä valittaa hallinto-oikeudelle, jonka käsittelyajoissa ei puhuta kuukausista vaan pisimmillään vuosista. Tämän hetken tilanteen mukaan esimerkiksi luonto- ja ympäristöselvitykset vuoden 2023 hankkeiden osalta päästään useissa tapauksissa aloittamaan vasta vuonna 2024,  hankekehitysjohtaja Janne Tolppanen kuvaa resurssipulan laajuutta.

Tuulivoimalat ovat maanomistajille ja kunnille merkittävä tulonlähde, mutta vuokratuloja maksetaan vasta rakennusvaiheessa ja kiinteistöveroa voimaloiden ollessa
pystyssä.

– Monet kunnat ovat taloudellisesti hankalassa tilanteessa, ja tuulivoiman merkitys palveluiden rahoittamisessa voi olla suuri. Ympäristönäkökulman lisäksi tuulivoimalla on merkittävä taloudellinen hyötyvaikutus, jota epävarmuus ja rahavirtojen viivästyminen heikentävät, Tolppanen sanoo.

Olosuhteet otollisiksi

Pentti ja Tolppanen peräänkuuluttavat käytäntöjen yksinkertaistamisen ja nopeuttamisen tärkeyttä ympäristön, yksittäisen maanomistajan, kuntien ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta. 

– Pitkittyneet aikataulut hidastavat omavaraisuuden toteutumista, ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä talouden elpymistä. Pahimmillaan omavaraisuuden toteutumisen viivästyminen johtaa siihen, että energiankulutusta joudutaan rajoittamaan ja nykyistä elintasoa laskemaan, energian hinta nousee
ja vientiteollisuus kärsii, energia-alalla yli 30 vuoden ajan työskennellyt Pentti listaa.

Tuuli on yksi niistä harvoista luonnonvaroista, joita Suomessa on rajattomasti.

Pentti jakaa myös huolen siitä, ettei fossiilisista polttoaineista luopumisesta ole hyötyä, ellei niitä korvata uusiutuvilla energiamuodoilla.

– Jos energiaa ei voida tuottaa uusiutuvista lähteistä, se tuotetaan jotenkin muuten ja ilmastonmuutoksen torjumisessa epäonnistutaan. Fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen ei yksin ratkaise ongelmaa, sillä myös biomassan polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Aikataululliset haasteet tuulivoimaloiden lupahakemusten käsittelyssä ovat niin mittavat, että niiden korjaantuminen pelkästään viranomaisresursseja lisäämällä on epätodennäköistä. 

– Tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia prosessien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi ja näiden lisäksi riittävästi asiantuntija- ja viranomaisresursseja, jotta tuulivoiman potentiaali omavaraisessa energiataloudessa saadaan hyödynnettyä, Tolppanen toteaa.

Suomen sää voimavaraksi

Lainsäädännöllisten muutosten lisäksi tuulivoiman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää tuulivoimaloiden maantieteellistä laajentamista meteorologisten olosuhteiden mukaan sekä uusia ratkaisuja energian varastointiin ja jatkojalostamiseen. 

– Tuulivoima-alan tulee kantaa vastuu ja pyrkiä hajauttamaan tuotantoa mahdollisimman laajalle alueelle Suomessa, jotta eri meteorologiset olosuhteet saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. Pohjanmaan tuulivoimala-aluetta tulee leventää niin että kun yhtäällä on tyyni, toisaalla tuulee. Tämäkään ei yksin riitä, vaan tarvitaan uusia pilotointeja tuulettoman ajan hyödyntämisestä ja energian varastoimisesta, Pentti juttelee.

Myrsky Energiassa nähdään, että yhteiskunnallinen tilanne edellyttää yhteistä vastuunkantoa, jossa yhteistä etua tuottavien ratkaisujen kehittäminen on myös tuulivoima-alan vastuulla.

– Fokuksenamme on kasvattaa Suomen uusiutuvan energian omavaraisuutta voimakkaasti. Sitä varten kartoitamme jatkuvasti uusia tuulivoima-alueita ja selvitämme potentiaalisia kohteita tukemaan tuuletonta aikaa. Kannamme myös huolta siitä, miten uusiutuvaa sähköä hyödynnetään järkevällä tavalla, ja yhteistyössä kumppaniemme kanssa etsimme uusiutuvan sähkön jatkojalostusmahdollisuuksia, Pentti toteaa.

Tuulivoimalla on hyötyjen lisäksi myös haittansa, kun kosketaan luontoon ja näkymään. Pentti ja Tolppanen toivovat avointa keskustelua sekä tuulivoiman hyödyistä että haitoista, jotta ratkaisuja voidaan tehdä huhupuheiden sijaan todellisuuspohjalta ympäristön ja yhteiskunnan eduksi.

– Tuuli on energianlähteenä yksi harvoista luonnonvaroista, joita Suomen maantieteellisellä sijainnilla on rajattomasti saatavilla. Meillä on ainutkertainen mahdollisuus tässä osassa maapalloa tuottaa uusiutuvaa sähköä, vastaavia mahdollisuuksia ei esimerkiksi Keski-Euroopassa ole. Se voi olla meitä kansakuntana yhdistävä ja vahvistava tekijä, Pentti ja Tolppanen päättävät.