Tutkimustuloksesta potilasta hyödyttäväksi keksinnöksi

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen InFLAMES-hanke yhdistää toisiinsa kaksi erillään olevaa maailmaa: biolääketieteellisen tutkimuksen ja yrittäjyyden. Tällä tavoitellaan uusia täsmähoitoja sairauksiin. 

TEKSTI saana lehtinen ja liisa koivula | kuva suvi laine

Suomalaisissa yliopistoissa tehdään huippuluokan immunologista tutkimusta, jonka tulokset tarjoilevat avaimia erilaisten syöpien ja autoimmuunisairauksien ymmärtämiseen. Pelkkä tutkimus ei kuitenkaan vielä yksinään muuta maailmaa, vaan potilaan auttamiseksi tarvitaan tutkimustuloksien pohjalta kehitettäviä lääkkeitä ja diagnostiikkamenetelmiä. Tarve uusille lääkekeksinnöille ja täsmähoidoille on suuri, mutta niitä kehitetään Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän.

Suuret mahdollisuudet

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen InFLAMES-lippulaivahanke (Immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina) ratkoo haastetta luomalla yhteistyömahdollisuuksia akateemisen maailman ja yritysten välille. Lippulaiva tähtää lääkekehityskohteiden tunnistamiseen sekä alkuperälääkkeiden ja diagnostiikkamenetelmien synnyttämiseen, ja se nojaa Turun alueen vahvaan immunologia- ja lääkekehitysosaamiseen. Mukana on yli 300 tutkijan lisäksi laaja joukko yhteistyökumppaneita niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

– Akateemisessa opetuksessa tulee harvoin esille, että jokainen julkaistu tutkimus sisältää jo itsessään potilasta hyödyttäviä keksintöjä. Meidän tehtävänämme on herätellä tutkijoitamme näkemään, miten näistä keksinnöistä saadaan aikaan tuotteita ja palveluita, lääkekehityksen työelämäprofessori Timo Veromaa tiivistää. 

Veromaa huomauttaa, ettei InFLAMESin tarkoitus ole kuitenkaan  tehdä kaikista alan tutkijoista lääkealan yrittäjiä vaan auttaa tutkimustulosten soveltamisessa potilaiden parhaaksi.

Onnistuessaan innovaatiot eivät ainoastaan pelasta ihmisiä, vaan tuovat kasvua Suomen talouteen.

Startup-yrittäjyys tuo monelle automaattisesti mieleen ilman suuria alkuinvestointeja perustetut ja nopeasti kasvavat peliyritykset. Kun tavoitteena on biolääketieteellisen tutkimustuloksen kaupallistaminen, yrityksen tarinasta piirtyy väistämättä erilainen.

– Koko ketju kokeiden, patentointien ja lääkekehityksen kautta kliinisiin kokeisiin sekä lopulta potilashoitoon ja uuteen diagnostiikkaan on pitkä ja kallis, kertoo InFLAMESin johtaja ja akateemikko Sirpa Jalkanen.

Uuden tuotteen saattaminen markkinoille vie pisimmillään vuosikymmeniä ja edellyttää usein jopa satojen miljoonien eurojen rahoitusta. Riskialttiin alan kääntöpuolena ovat poikkeuksellisen suuret taloudelliset voitot ja keksintöjen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Onnistuessaan tutkimusryhmien laboratorioissa alkunsa saaneet innovaatiot eivät ainoastaan pelasta ihmishenkiä, vaan tuovat Suomeen taloudellista toimeliaisuutta.

– Maailman kymmenestä myydyimmästä lääkkeestä ainakin kahdeksan vaikuttaa ihmisen puolustusmekanismiin, ja niistä suosituimpia myydään vuosittain 20 miljardilla eurolla. Alan yrittäjyys vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskoa suuriin menestystarinoihin, painottaa Jalkanen.

Lääkekehityskeskus tukee alkuperäislääkkeiden syntyä

InFLAMES on kerännyt runsaasti positiivista palautetta. Merkittävää synergiaa hankkeelle tuo kansallinen lääkekehityskeskus, jonka sijoittamisesta Turkuun saatiin päätös vuonna 2022. Keskus on luonteva jatkumo Suomen lääkekehitykselle: Suomessa kehitetyistä 22 alkuperäislääkkeestä 21 on lähtenyt maailmalle Turusta. Akateeminen lääkekehitys luo edellytykset sille, että myyntiin saadaan myös lisää suomalaisia lääkekeksintöjä.

– Akateemisten lääkekehityskeskuksien ammattilaiset tarkastelevat alkuvaiheen ideoita ja katsovat, mitä idealle tulisi tehdä, jotta se voisi herättää teollisuuden kiinnostuksen. Tällaisia aihoita InFLAMESIssa on jo useita. Lääkekehityskeskus on pitkään toivottu puuttuva pala, jonka etenemistä odotamme innolla, Veromaa sanoo.

INFLAMES.UTU.FI