Tutkimus on osa vaikuttavaa ja korkealaatuista terveydenhuoltoa

Lääkehoidot eivät kehity itsestään, jokaisen uuden hoidon taustalla on pitkä tutkimuspolku. Rahoitus on onnistuneen tutkimustyön edellytys, eikä sen vaatima infrastruktuuri pysy yllä tai kehity ilman määrätietoisia panostuksia.

TEKSTI LÄÄKETEOLLISUUS | kuva LÄÄKETEOLLISUUS JA EMMI RINNEHEIMO

Matka uuteen lääkehoitoon vie keskimäärin 10–15 vuotta. Kun uusi lääkehoito on siirtynyt varhaisen vaiheen tutkimuksesta kliinisiin lääketutkimuksiin, tutkimuslääke siirtyy myös työkaluksi terveydenhuoltoon. Hoidot ovat yhä vaativimpia, monimutkaisempia ja toisaalta räätälöidympiä. 

Harvaa sairautta hoidetaan tänä päivänä samoilla hoidoilla kuin vuosikymmeniä sitten. Meidän tulee voida luottaa siihen, että sairastuessamme meitä hoidetaan parhailla mahdollisilla käytössä olevilla lääkehoidoilla ja alan asiantuntijat osaavat valita juuri meille sopivimman, tehokkaimman sekä turvallisen hoidon.

Monelle potilaalle mahdollisuus osallistua kliiniseen lääketutkimukseen saattaa olla ainoa jäljellä oleva hoitomuoto. Lääkärille tutkimustyö tuo uusimman tiedon ja osaamista, jota tarvitaan, kun tutkimuslääke siirtyy osaksi terveydenhuollon valikoimaa. Yhteiskunta hyötyy Suomessa tehtävästä tutkimuksesta laajasti.

Kaikki lupaavat innovaatiot eivät pääse perille eivätkä päädy hoidoksi potilaille. Yritysten on siedettävä lukuisia epäonnistumisia yhtä onnistunutta hoitoa kohden. Siksi yrityksille on luotu kannusteet tehdä tutkimustyötä ja niistä on pidettävä tiukasti kiinni. Ilman niitä vain harva yritys pystyisi investoimaan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Kilpailukyky tulee varmistaa

Tällä hetkellä olemme huolissamme Euroopan kilpailukyvystä lääketeollisuudessa. Esimerkiksi lääkeyritysten investoinnista yhä suurempi osa kohdistuu Yhdysvalloissa tai Kiinassa tehtävään tutkimukseen. Olemme jäämässä jälkeen.

Myös Suomessa päättäjät ovat vuoron perään leikanneet TKI-rahoituksesta jo usealla vaalikaudella pitäen mahdollisena ajatusta, ettei tällä olisi pitkäaikaisia vaikutuksia huippututkimukseen, koulutukseen tai osaamiseen.

Tutkimusta ei ole mahdollista tehdä ilman rahoitusta, eikä tutkimustyön vaatima infrastruktuuri pysy yllä tai kehity ilman määrätietoisia panostuksia.

Erinomaista suomalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn kannalta on, että poliittiset päättäjät ovat halunneet selkeän suunnanmuutoksen. Valtioneuvoston perustama parlamentaarinen työryhmä julkaisi aivan vastikään pitkän aikavälin suunnitelman, miten TKI-investoinnit nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Osa suunnitelluista toimista on jo tehty, sillä tämän vuoden alussa astui voimaan TKI-rahoitusta koskeva laki. Se luo pohjan hallituskaudet ylittävälle TKI-rahoitukselle. 

Tutkimus on kehittyvän yhteiskunnan edellytys

Jotta tavoiteltuun neljään prosenttiin päästään, valtaosa investoinneista tarvitaan yrityksiltä. Yritysten investointeja kannustetaan muun muassa verovähennyksin. 

Suomen kilpailukyvyn kannalta on merkittävää, että päättäjät ovat antaneet selkeän viestin niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin yrityksille Suomesta innovaatiomyönteisenä yhteiskuntana. Yrityksille on myös tärkeää tietää, että käytännössä se tarkoittaa valtion kasvavan rahoitusosuuden lisäksi patenttien ja aineettoman omaisuuden suojaamista sekä lainsäädäntöä, joka tukee tutkimustoimintaa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat kehittyvän yhteiskunnan kiistaton edellytys. Tutkimus luo perustan korkealle koulutukselle, joka taas tuo huippuosaajia kehittämään innovatiivisia tutkimushankkeita. 

Lääketeollisuuden investoinneissa tärkeää on myös se, että talouskasvun lisäksi alan tutkimuksen kautta voidaan lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottaa terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa sairauksia. Moni sairaus on edelleen vailla parantavaa hoitoa, mutta tutkimuksella voidaan luoda toivoa myös heille.