Turvallisuus kannattaa aina

Rahtikuljetukset maanteillä ovat haasteiden edessä. Työvoiman saatavuus, digitaalisaatio ja ympäristökysymykset ajavat uudistumaan, mutta pitkän linjan osaaja uskoo toimialan kykyyn vastata muutoksiin.

_{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON KUVA | JUHA ARVID HELMINEN}

Rahtikeskuksen toimitusjohtaja Jussi Koivusalo myhäilee tyytyväisenä. Kuljetus- ja logistiikkayritys on viettänyt tänä vuonna jo 60-vuotisjuhlavuotta teemalla ”turvallisesti teillä”. Juhlavuoden kunniaksi Rahtikeskus on järjestänyt viisi ammattipätevyyskoulutuspäivää yhteensä sadalle Rahtikeskuksen liikennöitsijälle ja heidän kuljettajilleen. Palaute on ollut positiivista. Erityisesti kiitosta on saanut se, että opetus järjestettiin kalvosulkeisten sijaan aidoissa ajotilanteissa.

- Jokainen ammattikuski on sen verran ylpeä ammatistaan, että pitää itseään maailman parhaana kuskina. Harjoitustilanteissa tuli kuitenkin monelle kuskille vastaan tilanteita, joissa auton käsittelyä joutui todella treenaamaan, Koivusalo kertoo. 

Ammattikuskeilta vaaditaan viiden vuoden välein ennakoivan ajon koulutuksen päivitys. Tavallisesti opetus vedetään läpi luokkahuoneessa, mutta Rahtikeskus halusi toteuttaa sen toisin. Yhdessä Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevan Premier Park -ajovalmennusradan kanssa kuljettajia koulutettiin aidoissa ajotilanteissa. 

- Jokainen auto, jossa on meidän logomme, on liikenteessä meidän edustajanamme. Kaikenlaiset haaverit teillä ovat paitsi riski ihmisille ja tavaralle, myös maineriski yritykselle. Otamme turvallisuuden todella vakavasti ja haluamme panostaa siihen.

Kilpailutilanne kiristyy 

Rahtikeskuksella on liikkeellä päivittäin Suomen maanteillä 400-500 kuorma-autoa. Autot ovat kuljettamassa tavaroita kauppaan, logistiikkakeskuksiin tai vaikka rakennusmateriaalia työmaille ja teiden rakennukseen. Rahtikeskus toimii myynti- ja markkinointiorganisaationa, jolla ei ole omia autoja, vaan omistajaliikennöitsijöitä, joilla on puolestaan omat kuskinsa. 

Viime vuosina kuljetusalaa on puhuttanut pula ammattitaitoisista kuljettajista. Koivusalo tuntee hyvin liikennöitsijöiden huolen. Hän myöntää, että hyviä kuljettajia on äärimmäisen vaikea saada rekrytoitua alalle. Tulevaisuus huolestuttaa Koivusaloa, sillä yhä harvempi nuori enää haaveilee rekkakuskin ammatista ja moni ei enää aja ajokorttia. Perheyrityksiin ei löydy jatkajia, kun seuraava polvi suuntautuu toisille aloille. Syynä tähän Koivusalo pitää kiristynyttä kilpailutilannetta markkinoilla.

- Liikennöitsijät ovat ahtaalla. Niitä asioita, millä logistiikkatoimintaa tuotetaan, verotetaan kireästi, mutta samaan aikaan kilpailutilanne markkinoilla vie hintoja alaspäin. Yhtälö on monelle liikennöitsijälle kestämätön, Koivusalo kuvaa. 

Vastuun merkitys kasvaa

Viimeisen vuosikymmenen sisällä logistiikka- ja kuljetusalalla on tapahtunut selkeä herääminen ympäristökysymyksiin. Koivusalon mukaan moni asiakas on jo tarjouspyyntövaiheessa hyvin tarkka siitä, minkä ikäisellä kalustolla oma tavara liikkuu. 

- Autojen pitäisi olla mahdollisimman vähäpäästöisiä ja uusimmalla tekniikalla varustettuja. Se on meidän liikennöitsijöillemme iso haaste, sillä raskaan kaluston uusiminen muutaman vuoden välein on iso investointi, jos samaan aikaan sopimusajat eivät pitene.

Verotus kiristyy,mutta samaan aikaan kilpailumarkkinoilla vie hintoja alaspäin. 

Koivusalo kuitenkin kuvaa, että Suomessa on ympäristökysymyksissä liikuttu huimin harppauksin. Esimerkiksi polttoaineissa on jo yleisesti siirrytty kohti biopolttoaineita, sekä Euro 6 -päästöluokan kuljetuskalustoon. Myös muissa energianlähteissä tapahtuu nyt paljon. Sähköautoista Koivusalo ei lupaa vielä kovin pian korvaajaa polttomoottoreille. Sen sijaan Suomessa näkyy jo maakaasulla kulkevia autoja esimerkiksi bussiliikenteessä, ja raskaassa liikenteessäkin niiden määrä kasvaa tasaisesti.

- Vaihtoehtoja punnitaan nyt paljon, mutta viime kädessä yrittäjä ratkaisee, onko toiminta kannattavaa.

Digitalisaatio etenee 

Raskaan liikenteen digitaalisuus on hurjimmissa visioissa itsestään ajavia robottirekkoja. Todellisuudessa kyse on kuitenkin pyrkimyksestä tehostaa toimintaa ja esimerkiksi vähentää tyhjäajo minimiin. 

Rahtikeskus tuo oman digitaalisen ratkaisun autoihin ensi vuoden aikana. Keskeisin parannus tulee olemaan paperittomuus. Digitaalinen rahtikirja mahdollistaa sen, että asiakas voi itse suoraan kirjautua järjestelmään, tehdä tilauksen ja paikalle lähetetään lähinnä oleva auto, jossa on vapaata kapasiteettia. Kaikki toimii sähköisesti. 

- Alalla on meneillään nyt isoja muutoksia. Meillä on omalta osaltamme pitkän linjan toimijana hyvä mahdollisuus olla viemässä alaa vieläkin vahvempaan suuntaan, Koivusalo visioi.