Turvallinen ympäristö luo innovaatioita

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen toiminta perustuu turvallisiin ja vakaisiin oppimisympäristöihin. Ammattikorkeakoulut tekevätkin tiivistä yhteistyötä turvallisuusjohtamisen ja -käytäntöjen kehittämisessä.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | PATRIK PESONEN, LAPIN AMK & VAMK}

Ammattikorkeakoulumme ovat monimuotoisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja opiskelijayhteisöjä, joilla on suuri merkitys niin omien alueidensa kuin koko Suomen kehitykselle. Jotta korkeakoulut pystyvät saavuttamaan niille asetetut tavoitteet, tulee toiminnan peruspilarien olla kunnossa. Yksi toiminnan kivijaloista on turvallisuus – kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, hän pystyy oppimaan uutta ja innovoimaan. 

Suomen lait, muun muassa ammattikorkeakoululaki ja eri alojen toimintaa velvoittava lainsäädäntö, antavat lähtökohdat niin ammattikorkeakoulujen toiminnan kuin turvallisuudenkin kehittämiseen. Lapin ammattikorkeakoulun turvallisuuspäällikkö Pekka Iivarin mukaan turvallisuusnäkökohdat ovatkin integroituneet kiinteäksi osaksi kaikkia ammattikorkeakoulujen prosesseja, niin opetusta, tutkimus- ja verkostotyötä kuin kiinteistöjen ja dataverkkojen hallintaakin.

– Turvallisuus liittyy kiinteästi esimerkiksi korkeakoulujen laatutyöhön, viestintään ja vastuulliseen toimintaan. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston muodostaman korkeakouluyhteisön keskeisenä tavoitteena on edistää arktisten alueiden yhteisöjen vastuullisuutta ja osaamisverkostoja, Iivari avaa.

Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtaja Tiina Rannan mielestä suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on vahva halu kehittää turvallisuuttaan lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle. Korkeakoulujen johto on sitoutunut turvallisuustyöhön ja turvallisuusjohtaminen kuuluu korkeakoulujen strategisiin kehittämisalueisiin.

– Systemaattisella ja kokonaisvaltaisella turvallisuusjohtamisella voidaan lisätä työ- ja opiskeluhyvinvointia sekä varmistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Turvallisuusjohtamistyössä ammattikorkeakoulut painottavat jatkuvaa kehittämistä, ennakointia ja riskilähtöisyyttä. Kun riskit tunnistetaan ajoissa, niihin voidaan varautua ja kehittää toimintamalleja, jotka mahdollistavat toiminnan häiriötilanteissakin, Ranta kertoo. 

Proaktiivisuus turvallisuusriskien tunnistamisessa ja arvioinnissa tuo lisää aikaa reagoida muutoksiin. Näin voidaan hyödyntää pehmeämpiä ja joustavampia toimintatapoja. 

– Kun asioissa voidaan edetä rauhassa neuvotellen, turvallisuushaasteisiin löytyy usein parempia ja toimivampia ratkaisuja. Toki tilanteen vaatiessa tulee kyetä käyttämään myös suoraviivaisempia tilannejohtamisen malleja, Ranta sanoo.

Korona testasi varautumista

Hyvä esimerkki ennakoinnista ja  kyvystä sekä valmiudesta toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa on meneillään oleva koronapandemia. Ammattikorkeakouluissa oli osattu varautua myös pandemian mahdollisuuteen, ja valmiina olikin toimintamalleja, jotka mahdollistivat esimerkiksi nopean siirtymisen kokonaan verkko-opetukseen.

Vaasan ammattikorkeakoulussa turvallisuus-, työsuojelu- ja kiinteistöpäällikkö Sanna Torkon mielestä ammattikorkeakoulujen siirtyminen pikaisella aikataululla etäopetukseen on konkreettinen osoitus turvallisuusjohtamisen onnistumisesta sekä henkilöstön resilienssiydestä ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. 

– Vaasan ammattikorkeakoulussa turvallisuus rakentuu vahvasti yhteisöllisyyden ja osallistamisen varaan. Jokaisen yhteisön jäsenen panos on tärkeä ja kaikkien hyvinvoinnista myös huolehditaan. Korona-aikana opiskelijoiden hyvinvointi on herättänyt huolta. Nyt tarvitaan keinoja, joiden avulla varmistamme etäopetuksessa olevien opiskelijoidemme hyvinvoinnin ja opiskelujen etenemisen. Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Vamok on kehittänyt esimerkiksi ruuankuljetus- ja apteekkiapua karanteeniin määrätyille opiskelijoille, Torkko kertoo.

Verkostossa voidaan jakaa tutkimustietoa ja alan parhaita käytäntöjä. 

Suomen ammattikorkeakoulujen koot, opetusalat, organisaatiorakenteet ja toimintamallit eroavat jonkin verran toisistaan. Vastaavasti myös ammattikorkeakoulujen turvallisuusorganisaatioissa ja niiden toimintatavoissa on eroja. Suositeltavaa olisi, jos korkeakoululla olisi oma, rehtorin alaisuudessa toimiva kokopäiväinen turvallisuuspäällikkö tai -johtaja. Muutamissa korkeakouluissa turvallisuusjohtamisen tehtävät on voitu liittää osaksi laajempia työnkuvia. 

– Ammattikorkeakoulujen turvallisuusjohtamisessa on kehityksellisiä eroja. Olennaista on kuitenkin yhteinen tahtotila; voisimme kehittyä yhdessä maailman turvallisimmiksi korkeakouluiksi. Jokaisella korkeakoululla tulee olla omiin tarpeisiin räätälöity turvallisuusjohtamisen malli ja turvallisuusjohtamiseen sitoutunut johto, Ranta sanoo.

Suomen ammattikorkeakoulujen turvallisuustyössä painottuu vahvasti yhteisöllisyys. Turvallisuusorganisaatio tai -ryhmä koordinoi ja kehittää toimintaa, mutta turvallisuuskäytäntöjen toteuttamiseen osallistuu omien rooliensa puitteissa koko korkeakouluyhteisö sidosryhmineen.

– Jatkuvasti vaihtuvat opiskelijat tuovat turvallisuuden kehittämiseen omat haasteensa, mutta he ovat myös tärkeä voimavara. Uusi opiskelija katsoo organisaation toimintaa tuorein silmin ja voi havaita puutteita sekä kehittämismahdollisuuksia toiminnassamme, Helsingissä toimivan ruotsinkielisen Yrkeshögskolan Arcadan turvallisuuspäällikkö David Sjöberg muistuttaa.

Voimaa verkostosta

Jokainen ammattikorkeakoulu vastaa itse turvallisuutensa kehittämisestä. Kehittämistyön tärkeänä tukena toimii kuitenkin ammattikorkeakoulujen turvallisuusverkosto, joka aloitti toimintansa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn päätöksen mukaisesti vuonna 2011. Verkoston toiminnassa on tällä hetkellä mukana kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivat 22 ammattikorkeakoulua.

Verkoston puheenjohtajana toimivan Tiina Rannan mukaan verkosto kokoontuu vuosittain 4–5 kertaa erilaisten turvallisuuden teemapäivien ja ammattikorkeakouluvierailujen merkeissä. Pandemian aikana tapaamiset on pidetty etänä. 

Turvallisuusverkosto tutustuttaa ammattikorkeakoulujen turvallisuudesta vastaavat henkilöt toisiinsa. Se toimii myös foorumina, jossa voidaan jakaa alan uusinta tutkimustietoa ja turvallisuustyön parhaita käytäntöjä sekä edistää turvallisuustyön tutkimus- ja kehittämistyötä.