Tunneälykäs toiminta tuottaa tulosta ja työhyvinvointia

Mitä sinulle kuuluu? Miten meillä oikeasti menee? Nämä kysymykset esitetään usein ystävälle tai puolisolle. Ne kuitenkin kuuluvat myös jokaisen henkilöstöstään aidosti välittävän johtajan sanavarastoon.

_{TEKSTI | TIMO SORMUNEN KUVA | JOONA RAEVUORI}

Pandemian viimeisimmän aallon myötä perinteiset tiimipalaverit ja kahvipöytäkeskustelut ovat siirtyneet jälleen kerran verkkoon ja videoneuvotteluiksi. Samalla niiden sisältöä on saatettu rajata aikapulan ja loputtomalta tuntuvan palaveriputken takia entistä tiukemmin suoraan ja pelkkään asia -asiaan.

Tiedämme, että samaan aikaan moni – aina ylintä johtoa myöten – kaipaa palavereihin myös toisenlaista sisältöä. Viikoittaisten myyntilukujen ja tulostietojen käsittelyn lisäksi ja ohessa olisi hyödyllistä vaihtaa rehellisiä ajatuksia siitä, mitä on olla ihminen työelämässä juuri nyt. 

Tunneäly on kilpailuvaltti

Ihmislähtöisen johtamisen haasteet ja mahdollisuudet ovat käyneet vuosien varrella tutuiksi työelämän tunnetaitojen ja tunnejohtamisen valmentamiseen erikoistuneen Emergyn sekä persoonallisuuden, tunneälyn ja jaksamisen mittareihin keskittyvän Workplace Nordicin asiantuntijoille. 

Nämä sisaryhtiöt tarjoavat tutkimuspohjaisia työkaluja ja valmennuskonsepteja johtamisen kehittämiseen organisaation sisäisille valmentajille, johtajille ja työelämän kehittämisen asiantuntijoille. 

Emergyn ja Workplace Nordicin yhteisenä missiona on lisätä laajaa ja syvää ymmärrystä ja käytännöllistä osaamista siitä, mitä on olla ihminen työelämässä ja miten ihmisten ja työyhteisöjen potentiaali parhaiten vapautetaan.

Avainviesti onkin, että tunneälykkäästä, henkilöstöä kuuntelevasta ja ihmiset yksilöinä huomioivasta johtamisesta on pandemian ja etätyön myötä tullut entistä tärkeämpi kilpailuvaltti ja hyvinvointitekijä. 

– Johdon aito kiinnostus omasta henkilöstöstä ja sen pohjalle rakentuva avoin keskusteluilmapiiri lisäävät henkilöstön halua nostaa esille aitoja asioita ja rehellisiä näkemyksiä ennen kuin on liian myöhäistä. Näin
toimimalla kohenevat sekä työhyvinvointi että tehokkuus, mikä näkyy luonnollisesti myös tuloksessa, johtamisvalmentaja Ira Leppänen tiivistää.

Kissan voi nostaa pöydälle vaikka kesken Teamsin

Etätyöskentelyn aikakaudella olemme päässeet näkemään ruudussa vilahtavia kollegoiden kissoja ja koiria, lapsia ja muuta arkista elämää. Vaikeammin ruudulle nousevat kuvainnolliset kissat, eli ne hiertävät asiat, joista on helpompi vaieta tai joiden käsittelyä lykätään hetkeen, kun on jo päättänyt vaihtaa työpaikkaa. Liian myöhään siis.

Avoimuuden ja luottamuksen lisääminen ei synny sormia napsauttamalla, mutta työelämäpsykologi Jarkko Rantasen mukaan johtaja voi kuitenkin näyttää esimerkkiä lisäämällä keskusteluun kysymyksiä ja pohdintaa vaikkapa itse kunkin jaksamisesta ja yhteisen tekemisen ilmapiiristä. 

– Palaute on todennäköisesti erittäin positiivinen, sillä samat asiat ovat melkoisella varmuudella painaneet myös työntekijöiden mieltä. Niitä ei vain ole saatu missään yhteydessä kunnolla puhuttua ja purettua, Rantanen avaa.

Korkean psykologisen turvallisuuden tiimeissä kuka tahansa tiimin jäsen voi tarpeen mukaan nostaa ”kissan pöydälle”, oltiinpa sitten etänä tai ei. Se osoittaa välittämistä ja sitoutumista oman tiimin toimintaan.  

– Näin organisaatiossa opitaan käsittelemään avoimesti ja rakentavasti myös vähän kipeämpiä asioita, joita aiemmin on hyssytelty tai jotka on vain lakaistu maton alle, Rantanen toteaa.

Itsetutkiskelulla eteenpäin

Etätyön aikana johtajilta ja esihenkilöiltä vaaditaan erityistä herkkyyttä aistia työpaikan ilmapiirin muutoksia, kun henkilöstöä ei enää tapaa kasvokkain toimiston käytävillä tai kahviautomaatilla. Samalla on kuitenkin löydettävä aikaa ja aitoa halua säännölliseen yhteydenpitoon, mikä onnistuu esimerkiksi ”vanhanaikaisella” tavalla puhelimen välityksellä.

Johtamisen kehittämisen ammattilainen Hilkka-Maija Katajisto muistuttaakin, että osalle henkilöstöstä itsenäinen etätyö voi olla helpotus, toisille puolestaan taakka, joka vie oman jaksamisen äärirajoille, sillä kaikki ihmiset eivät kuormitu ja väsy samoista asioita.

– Monella työpaikalla on jo riittämiin patoutunutta tunnekuormaa. Kamerattomat ja äänettömät Teams-ruudut, alati vaisummiksi muuttuvat keskustelut sekä yllättäviltä tuntuvat työpaikan vaihdokset ovat signaaleja, jotka jokaisen johtajan kannattaa ottaa vakavasti, Katajisto muistuttaa.

Samalla kolmikko kuitenkin tähdentää, että hyvä johtaminen lähtee loppukädessä johtajan itsetuntemuksesta ja omasta hyvinvoinnista. Jokaisen meistä olisikin hyvä kysyä itseltään, kuka minä oikein olen, miten voin ja millaiset asiat ovat minulle tärkeitä. Lisäksi johtoasemassa työskentelevien on syytä pohtia sekä toiminnassaan huomioida, millaisia muut työntekijät ovat, miten he voivat sekä millaisena ihmisenä minä näyttäydyn heidän silmissään. 

– Nämä kysymykset ja niiden avoin käsittely auttavat – kuin huomaamatta – esihenkilöt ja tiimit tunneälykkääseen toimintaan. Nämä ovat taitoja, jotka ovat kaikkien harjoiteltavissa ja saavutettavissa, kannustavat Leppänen, Rantanen ja Katajisto yhdessä.