Toimiva digi-infra on yhteiskunnan peruskallio

Yhteyksien tärkeyden huomaa usein vasta, kun ne katkeilevat. Toimiviin tietoliikenneverkkoihin nojautuvat myös yhteiskunnan ydintoiminnot.
TEKSTI | ELINA JÄNTTI KUVA | SANNI HIRVONEN
Sähköverkon toimivuus on energiakriisin myötä tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi aiheeksi. Jos sähkönjakeluun tulee katkos, yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat vaakalaudalla.
Toimiva tietoliikenneverkko on yhteiskunnan toiminnan kannalta aivan yhtä tärkeä asia, sähköverkkokin tarvitsee toimiakseen tietoliikenneyhteyksiä, sanoo juristi ja lakiasioiden päällikkö Marko Lahtinen FiCom ry:stä.
– Toimiva digitaalinen infra on yhteiskunnan toiminnan perusta. Jotta digitaaliset palvelut voivat toimia, niitä liikuttavien rakenteiden pitää olla kunnossa.
Yhteyksien pitää toimia
Tietoliikenneyhteyksien tärkeyden huomaa oikeastaan vasta, kun yhteydet katkeilevat. Yksityinen kansalainen on hukassa, jos verkkopankki takkuaa tai kännykkäviestit eivät mene läpi. Erilaiset julkiset palvelut, kuten vaikkapa verottajan ja terveysviranomaisten palvelut, ovat riippuvaisia hyvistä tietoliikenneyhteyksistä.
– Myös kriittiset toiminnot, kuten pelastuslaitoksen ja poliisin toiminta, nojaavat toimiviin viestintäverkkoihin. Pelastustoimi ja viranomaistoiminta ovat siirtymässä uuteen viranomaisverkkoon, jonka kattavuus on hyvin tärkeää.
Kunnossapitolaki saattaisi estää rakentamista
Digitaalinen infra ei pysy kunnossa itsestään, vaan sitä täytyy ylläpitää, huoltaa ja päivittää. Älykkyys ja datan prosessointi lisääntyvät, joten uusia tukiasemia ja verkkokaapeleita maan alle tulee rakentaa.
– Valokuituverkon rakentaminen kiihtyy koko ajan, sillä vanha kupariverkko on tullut tiensä päähän.
Verkon rakentamiselle ollaan kuitenkin asettamassa hidasteita, jotka uhkaavat rajoittaa tai hankaloittaa rakentamista.
Yhdeksi hidasteeksi saattaa muodostua parhaillaan toimivuusarvioinnissa oleva katujen kunnossapitolaki. Kuntien esittämät muutosehdotukset voisivat toteutuessaan jopa estää tietoliikenneinfran rakentamista.
Kunnat esittävät muutoksia erityisesti kaduilla tehtäviä töitä koskevaan sääntelyyn. Käytännössä ne tarkoittaisivat sitä, että kunnalla olisi oikeus yksipuolisesti siirtää infratyön aloitus, määrätä työssä käytettävistä menetelmistä ja materiaaleista tai jopa kieltää työt kokonaan.
– Kuntien pitäisi ennemmin kilpailla siitä, kuka voi tarjota parhaat tietoliikenneyhteydet, kuin rajoittaa rakentamista. Hyvällä suunnittelulla ja viestinnällä voidaan vaikuttaa myös siihen, että katutyöt tehdään ilman, että ne merkittävästi häiritsevät kuntalaisia tai heikentävät kunnan infran arvoa.
Isoimmat teleyritykset toimivat valtakunnallisesti ja pienemmät alueellisesti, joten verkkojen pitää toimia yli kuntarajojen.
– Viestintäverkot on rakennettu pääasiassa markkinaehtoisesti, ja näin sen pitää olla jatkossakin. Niitä pitäisi voida rakentaa teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti. Verkkojen rakentaminen ja uusiminen on tärkeää myös vihreän siirtymän ja tietoturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi 5G-verkot ovat huomattavasti energiatehokkaampia ja tietoturvallisempia.