Tietoa muuttuvan ilmaston tilasta

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä, ja siihen sopeutumiseksi on löydettävissä ratkaisuja. Tähän tarvitaan monitieteistä tutkimusta ja siitä ammentavaa poliittista tahtoa.

^{TEKSTI | AINO TIIRIKKALA  KUVA | JOONA RAEVUORI}

Toiveikas. Siltä meteorologi Natalia Korhosesta tuntui, kun hän luki Antti Rinteen hallituksen ohjelman. Jo 14 vuotta Ilmatieteen laitoksella työskennellyt Korhonen on seurannut, kuinka kaupungit ovat vuosien ajan tilanneet ilmastoskenaarioita ja raportteja.

Tutkijoiden työtä on hyödynnetty myös nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa ilmastonmuutosta on lähestytty monelta taholta. Ohjelma jopa alkaa sanalla ilmastonmuutos.

– Nyt tarvitaan maajoukkuehenkeä. Yhdessä me ihmiset ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen toteutetaan, Korhonen muistuttaa.

Korhonen korostaa, että ilmaston lämpenemiseen on paras puuttua nyt. Tärkeintä on fossiilisten polttoaineiden päästöjen hillintä. Kaikki hillitseminen kannattaa, vaikka vain kahden asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna on epävarmaa.

Uusia viljelykasveja 

Ilmastonmuutos nostaa talven ja kesän lämpötiloja Suomessa. Talvet lämpenevät enemmän, minkä seurauksena entistä suurempi osa talven sateista tulee vetenä. Etelään saadaan lunta edelleen, mutta aiempaa harvemmin. Kesien helle- ja kuivuusjaksot yleistyvät, samoin rankkasateet. Vuosien väliset säävaihtelut kuitenkin pysyvät.

– Maaseudulla tulee varautua veden säästämiseen ja talteen keräämiseen. Kaupunkisuunnittelussa taas on tärkeää varautua siihen, että välillä voi tulla paljon vettä.

Maatalous voi hyödyntää entistä pohjoisemmassa lajikkeita, jotka menestyvät nyt Etelä-Ruotsissa tai Baltiassa. Pidempi ja lämpimämpi kasvukausi tuo mahdollisuuksia myös tuotokkaammille kasveille.

– Eteläisemmät lajikkeet vaativat jalostusta, koska Suomessa on pidempi päivä. Kasvinjalostuslaitoksissa eri lajikkeita on testattu pitkään. 

Viljelijöiden on jatkossa hyvä viljellä samanaikaisesti useita kasveja varmistaakseen, että jokin sato onnistuu.

Ilmastonmuutos mahdollistaa myös uusien kasvitautien ja -tuholaisten leviämisen.

– Kasvitautien ja -tuholaisten riskeistä on vain arvioita ja varoitusjärjestelmiä tarvitaan, Korhonen toteaa.

Työssään Korhonen tutkii ilmaston tähän-
astista muuttumista, raportoi siitä, laatii ilmastoennusteita ja viestii eri yleisöille. Nyt tutkijaa työllistää Operandum-projekti, joka keskittyy Puruveden vesistön suojeluun.

– Me ilmastonmuutostutkijat tuotamme skenaarioita siitä, millainen ilmasto tulee tulevaisuudessa olemaan. Metsäntutkijat laskevat, millaiset metsänhoidolliset ratkaisut olisivat parhaita, jottei tulisi niin paljon ravinnehuuhtoutumia vesistöihin.

Korhonen näkee valoa teknologia-alojen kehityksessä. Järkevät ratkaisut voivat tulevaisuudessa säästää energiaa tavoilla, joista emme vielä tiedä. Tärkeitä ovat energian säilöönottomenetelmiä kehittävät, maalämpöä ja maakylmää hyödyntävät teknologiat.

Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa olennaista on monitieteellinen lähestymistapa. Sen parissa työskentelee merkittävä osa Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun yli 14 000 jäsenestä.