Tieto on avain parempiin palveluihin

Apotti-tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto toi tiedolla johtamisen Uudenmaan sote-organisaatioihin. Jatkossa alueen asukkaille voidaan tuottaa parempia palveluita kevyemmällä kulurakenteella. Työntekijätasolla se lisää työn suunnitelmallisuutta ja mahdollistaa muun muassa palvelun laadun parantamisen.

_{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN KUVA | MIKKO SUUTARINEN JA HELSINGIN KAUPUNKI}

Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS) sekä Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit ovat ottaneet käyttöönsä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä Apotin. Muutoksen myötä satoihin tietojärjestelmiin siiloutunut tieto on saatu keskitettyä yhteen järjestelmään. Apotin ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavan Oy Apotti Ab:n toiminnan kehittämisjohtaja Antti Iivanaisen ja yhteisten palveluiden ja tiedolla johtamisen johtaja Anselmi Leustun mukaan yhteinen tietojärjestelmä tehostaa tiedon hyödyntämistä ja sote-organisaatioiden välistä yhteistyötä. 

– Apotti parantaa merkittävästi alueen sote-organisaatioiden mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen. Termi tosin on aika hankala. Ennemmin lainaisin kauppatieteiden tohtori Timo Seppälää ja toimitusjohtaja Kari Lappalaista, jotka puhuvat tiedolla hoitamisesta ja vaikuttavuudella johtamisesta, Iivanainen pohdiskelee. 

Iivanainen ja Leustu näkevät, että laajempi, ajantasaisempi ja luotettavampi tietopääoma mahdollistaa parempien päätösten tekemisen ja toimintaprosessien tehokkaan kehittämisen. Lopputuloksena asiakkaille voidaan tarjota kohdennetumpia, laadukkaampia, turvallisempia ja kokonaisvaltaisempia palveluita aiempaa kustannustehokkaammin. 

Työntekijätasolla Apotin hyödyt alkavat näkyä muun muassa työn suunnitelmallisuuden lisääntymisenä sekä mahdollisuutena keskittyä asiakkaiden parempaan palvelemiseen. Lisääntynyt tieto luo myös mahdollisuuksia arvioida sote-palveluiden todellista vaikuttavuutta. 

– Nyt meillä on mahdollisuudet varmistaa potilaan hoitopolun toteutumista ja tiedon kulkua esimerkiksi niissä tilanteissa, kun hän siirtyy HUSista perusterveydenhuollon piiriin. Voimme seurata potilasta koko hoitoprosessin ajan yhteisellä järjestelmällä. Tämä tuo potilaalle turvaa ja edesauttaa hänen sujuvaa toipumistaan. Hoitoketjua on myös mahdollista automatisoida turvallisesti, Iivanainen kertoo.

Työnkulut yhtenäistyivät 

Apotin käyttöönotto ei ole ollut pelkästään tietotekninen prosessi. Se on vaatinut myös sote-organisaatioiden toimintatapojen yhdenmukaistamista. Prosesseissa ja kirjauksissa on noudatettava yhteisiä ohjeistuksia, jotta saadaan kerättyä vertailtavissa olevaa dataa. Kun prosessit yhtenäistyvät, sote-organisaatioiden asiakkaat saavat kaikissa toimipisteissä tasalaatuista palvelua.

– Kehitimme ensin organisaatioille yhdenmukaisia toimintatapoja tiiviissä yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Sen jälkeen rakensimme Apottiin asiakas- ja potilasprosesseja noudattavia työnkulkuja ja yhtenäisiä kirjaustapoja. On tärkeää, että järjestelmä tukee ammattilaisten päivittäistä työtä ja varmistaa tietojen sujuvan kirjaamisen. Tietojen kirjaaminen rakenteisessa muodossa mahdollistaa toiminnanohjauksen ja tarjoaa vertailukelpoista dataa raporttien ja analyysien tuottamiseen, Leustu sanoo.

Oy Apotti Ab:llä on meneillään Apotti 2.0 -ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa Apotin käytettävyyttä. Syksyllä alkanut ohjelma valmistuu vuoden 2022 lopussa. 

– Apotilla on jo 47 000 ammattikäyttäjää. Olemme saaneet heiltä paljon palautetta järjestelmän käyttöön liittyen. Nyt tarkoituksenamme on tehdä järjestelmään muutoksia, jotka parantavat järjestelmän käytettävyyttä ja asiakastyytyväisyyttä. Samaan aikaan kehitämme järjestelmän raportointiominaisuuksia, Leustu sanoo.

Ennaltaehkäiseviä toimia sekä itsehoidon tukemista

Sote-palveluiden käyttäjille Apotti näkyy monipuoliset asiointimahdollisuudet tarjoavana Maisa-asiakasportaalina. Maisan kautta voi esimerkiksi katsoa omia terveystietoja, hallinnoida ajanvarauksia sekä pitää yhteyttä sote-ammattilaisiin. 

– Maisan kautta on mahdollista lähettää määritetylle asiakasryhmälle strukturoituja kyselyjä ja testejä ja näin saada tietoa muun muassa riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden tai tiettyjä sairauksia sairastavien potilaiden tilanteesta. Tarvittaessa voimme lähettää vastaajalle ohjeita omatoimiseen hyvinvoinnin parantamiseen tai ohjata heidät pikaisesti palvelujemme piiriin. Maisan mahdollisuuksista on vielä suurin osa käyttöönottamatta, Iivanainen kertoo. 

– Apotin kautta saatavan datan avulla voimme myös valmistautua paremmin poikkeustilanteisiin, kuten koronapandemiaan. Mitä enemmän on olemassa tietoa asiakkaista ja potilaista, sitä paremmin pystymme heidän hyvinvointiaan tukevia palveluita tarjoamaan, Leustu lisää.

Iivanainen uskoo, että tulevaisuudessa sote-organisaatioiden toimintaa voidaan ohjata yhä tehokkaammin erilaisilla kannettavilla sensoreilla kerätyn datan avulla. Potilaat voivat käyttää terveydentilaa ja elämänlaatua seuraavia älylaitteita, jotka keräävät jatkuvasti dataa ja lähettävät sovitut tiedot Apottiin analysoitavaksi.

– Nykyään anturit keräävät tietoa auton kunnosta ja vikatilanteissa varoitusvalot ilmaisevat korjaustarpeen. Vastaavasti sensorit voisivat kerätä tietoa ihmisen voinnista ja hälyttäisivät, jos kaikki ei ole kunnossa. Toisaalta voisi olla toisinkin päin eli sensoridata kertoo, että mitään hätää ei oireista huolimatta olekaan, Iivanainen visioi.

Iivanaisen mukaan sote-organisaatioiden tulevaisuuden tavoitteena on siirtyä yhä enemmän ongelmien ja sairauksien hoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan sekä asiakkaiden itsehoidon tukemiseen. Lisääntyneellä tiedolla on tämän tavoitteen kannalta suuri merkitys ja saumaton tiedonkulku ja tietojärjestelmien yhtenäisyys olisi asiakkaiden ja potilaiden etu.

– Pystymme yhä paremmin ennustamaan sairastavuudessa, sosiaalisissa olosuhteissa ja palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia. Näin voimme kehittää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluja, jotka vastaavat paremmin tuleviin tarpeisiin, Iivanainen sanoo.

---

Analytiikkaa sosiaalihuoltoon

Yksi Apotti-järjestelmän tuomista keskeisistä eduista on mahdollisuus käyttää kehittynyttä analytiikkaa. Oy Apotti Ab:n tiedolla johtamisen Business Manager Anu Lankinen kertoo käytössä olevan uusia analysointityökaluja.

Healthy Planet -ratkaisu auttaa esimerkiksi lääkäreitä löytämään potilasmassasta eri riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, ja myös omien potilaiden hoitotasapainossa pysymisen seuranta mahdollistuu paremmin. Kehittyneet viestintäominaisuudet auttavat kohdentamaan viestintää halutulle kohderyhmälle.

Toisena työkaluna Lankinen mainitsee itsepalveluraportointiin soveltuvan dynaamisen ratkaisun SlicerDicerin. Sovelluksen avulla sote-ammattilaiset voivat etsiä nopeasti suurista populaatiotason datamassoista erilaisten suodattimien avulla tietyt kriteerit täyttävää informaatiota. Esimerkiksi tietyn diagnoosin saaneita henkilöitä voidaan poimia tarkasteltavaksi ikäryhmittäin. Ohjelmiston visuaalinen ulkoasu helpottaa tietoon perehtymistä ja mahdollistaa selkeän kokonaiskuvan tarkastellusta kohteesta. 

Lankisen mukaan Epicin kehittämää SlicerDiceria on alettu käyttää ensimmäistä kertaa maailmassa myös sosiaalihuollossa. 

– Terveydenhuollon puolella on saatu hyviä tuloksia sovelluksen käytöstä, joten viime syksynä myös Vantaan kaupungin sosiaalihuolto otti tietomallin käyttöönsä. Sen avulla arvioidaan muun muassa jonotietoja ja palvelutarvetta.

Lankisen mielestä Apottiin ja kehittyneempiin analytiikkatyökaluihin siirtyminen on ollut erityisen iso harppaus juuri sosiaalihuollossa, jossa on ennen käytetty muita tapoja raportoida. SlicerDicerin käyttö ja kehitys on vielä alussa, mutta käytön helppous alentaa kynnystä sen käyttöönottoon. 

– Perusraportoinnin rinnalla SlicerDicer ja HealthyPlanet tuovat merkittävää lisäarvoa. Ennustavan analytiikan kehityksen mahdollistava Cognitive Computing -alusta luo mahdollisuuksia tuottaa organisaatioidemme tarpeisiin kehittyneempää raportointia. Esimerkkinä tästä ovat potilaan tilan ennakointi ja jatkohoidon tarpeiden varhainen tunnistaminen. Tulevaisuudessa analytiikan avulla autetaan esimerkiksi sosiaalihuollon ammattilaisia tunnistamaan asiakasperheiden riskitekijöitä ja tarjoamaan varhain ennaltaehkäisevää tukea. Näin raskailta ja kalliilta toimilta, kuten lasten sijoituksilta, vältyttäisiin.

Lankinen harmittelee, että Suomen tietosuojalainsäädäntö on hieman jäljessä nykyisistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä datatarpeista ja siten vaikuttaa osaltaan Apotin potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon välillä tapahtuva asiakastietojen vaihto ei mahdollistu riittävällä tasolla. 

– Toiveenamme on, että lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa sallivampaan suuntaan. Näin pystyisimme tekemään tehokkaammin organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja ammattilaisillamme olisi paremmat mahdollisuudet asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen.