Terveysalalle uutta kasvua innovaatiopolitiikan voimin

Kansantalouden ja hyvinvoinnin välillä on vahva yhteys – talous kulkee käsi kädessä terveyden kanssa. Tämän on myös koronapandemia osoittanut.

– Pandemioiden ja muiden terveyden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan sekä kansallisia että EU-tason ratkaisuja. Niin ihmisten terveyden, talouden elpymisen kuin koko Euroopan kilpailukyvyn näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että eurooppalainen toimintaympäristö on kannustava tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle, kertovat Lääketeollisuus ry:n työryhmissä EU- ja innovaatioasioiden parissa työskentelevät MSD Finland Oy:n Petri Lehto ja Novartis Nordicin Antti Viitanen.

Lehto ja Viitanen korostavat, että tähän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sekä vahvaa EU-politiikkaa, ja siksi myös Suomen on syytä ottaa aktiivisesti osaa juuri meneillään olevaan EU-sääntelyä koskevaan uudistukseen.

– Uudistuksessa määritellään muun muassa niitä ehtoja, joilla uudet lääke- tai rokoteinnovaatiot voivat saada kliinisen lääketutkimuksen perusteella luvan käyttöön, eli niin sanotun myyntiluvan sekä kannusteita innovaatioiden kehittämiselle. Teollisuudelle asetettavat lisävaatimukset tai heikennykset kannusteissa haittaavat kehitystä, joka on vuosikymmenien aikana Euroopassa saatu aikaan, Viitanen avaa.

Vahva toimintaympäristö

Talouden elpymisessä tutkivalla lääketeollisuudella ja koko terveysalalla voi olla merkittävä rooli koko Euroopassa, mutta myös Suomessa. Terveysalalla on mahdollisuus tuoda maahamme lisää tutkimustoimintaa ja kansantalouden kasvua, enemmän tuotantoinvestointeja, osaamista sekä työpaikkoja. Tämän lisäksi saamme etunojassa aivan uusimpia ja vaikuttavia työkaluja sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon. 

– Terveysalan kasvustrategia on kansainvälisessä vertailussa loistava esimerkki eri politiikka-alojen välisestä yhteistyöstä, jolla edistetään toimialan kasvua ja innovaatioita. Suomessa se tarjoaa terveysalalle vahvan ja myönteisen toimintaympäristön. Meillä on tarjolla siihen kuuluvaa osaamista, teknologiaa ja yhteistyön rakenteita, jotka ovat erittäin tärkeitä kilpailutekijöitä, mitä lääketeknologian tarpeisiin tulee, Lehto listaa.

Lääketeollisuus on Euroopalle tärkeä vientiala ja työllistäjä. 

– Suomen aktiivisempi ote eurooppalaisessa terveysalan teollisuuspolitiikassa voisi vahvistaa mahdollisuuksia houkutella entistä enemmän lääketeollisuuden investointeja sekä lisätä tutkimustoimintaa ja vientiä sekä parantaa korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä, Lehto ja Viitanen kertovat.

Heidän mielestään Suomi on aina jakanut EU:n tavoitteet osaamiseen perustuvasta teollisuus- ja kasvupolitiikasta, ja tällä linjalla on tärkeä jatkaa. Nyt onkin erityisen tärkeää, että Suomi huolehtii, että komission uudistuksissa varmistetaan Euroopan kilpailukyky tulevaisuudessakin.