Teollisen aurinkovoiman aika on nyt

Uusiutuvalla energialla voidaan ratkaista energia- ja ilmastokriisi sekä saada Suomen bruttokansantuote kasvuun. Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että Suomen hallitus muuttaa aurinkovoimahankkeita jarruttavaa lainsäädäntöä.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | JUSSI HELTTUNEN JA SKARTA}

Kotimaisen uusiutuvan energian hankekehitysyhtiö Skarta Energyn toimitusjohtaja Kari Tuominen sekä varatoimitusjohtaja Vikke Saarelainen patistavat päättäjiä edistämään teollista aurinkovoimatuotantoa ripein ottein. Aurinkoenergia on noussut yhdeksi kilpailukykyisimmistä sähkön lähteistä, ja esimerkiksi Euroopan unioni on nimennyt aurinkovoiman avaintekijäksi fossiilisista polttoaineista luopumisessa. 

Skarta Energyn näkemyksen mukaan Suomessa on hyvät olosuhteet sekä riittävästi maa- ja ilmatilaa aurinkoenergian kustannustehokkaaseen tuottamiseen teollisessa mittakaavassa. Aurinkovoiman mahdollisuuksia hyödyntämällä voitaisiinkin ratkaista Suomea koettelevat kriisit. 

– Ilmasto- ja energiakriisi sekä tukala taloustilanne ovat ratkaistavissa siirtymällä hallitusti vihreän energian käyttöön. Tarvittava teknologia ja osaaminen ovat jo olemassa, mutta ongelmana on yhteiskunnallisen päätöksenteon hitaus niin valtakunnallisella kuin aluetasollakin. Päättäjien sekä valtion ja kuntien virkamiesten yhteistyön tulisi myös olla nykyistä tiiviimpää ja tehokkaampaa, kertoo Tuominen.

Mahdollistaa vetytalouden

Skarta Energy operoi tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä vetyyn liittyvien hankkeiden parissa. Tällä hetkellä yritys pitää erityisen tärkeänä aurinkovoimalainfran kehittämistä. Aurinkovoimalla voitaisiin tasata tuulienergian tuotannossa tapahtuvia kausivaihteluita. 

Suomen tuulivoimapuistojen tuotanto on suurinta syksyllä ja talvella, aurinkovoimaloiden huipputuotot puolestaan keskittyvät huhti–elokuulle. Kun uusiutuvaa energiaa tuotetaan tasaisesti ympäri vuoden, sähkön saatavuus säilyy hyvänä ja hintapiikit poistuvat. Hyvä sähkön saatavuus mahdollistaisi lähitulevaisuudessa myös siirtymisen vetytalouteen.

– Riittävä uusiutuvan energian tuotanto vahvistaa energiahuoltovarmuuttamme ja sähköjärjestelmämme toimintakykyä sekä poistaa sähkökriisin yhteiskunnalle aiheuttamat ongelmat. Se myös nopeuttaa Suomen ilmastoneutraalius-
tavoitteiden saavuttamista. Kun vihreää sähköä on riittävästi saatavilla, voisi Suomen vetyvallankumous tapahtua 5–10 vuodessa, Saarelainen ennustaa.

Energiasektorista voi tulla Suomelle myös uusi menestyvä vientiala. Toisaalta vahva, uusiutuvan energian tuotantoon perustuva energiainfrastruktuuri voi lisätä Inkoon terästehtaan kaltaisten kansainvälisten teollisuusinvestointien sijoittumista Suomeen. 

– Vihreä energia voi lisätä vientitulojamme 10 miljardilla eurolla vuodessa. Sillä maksaisimme investointimme ja valtion velat. Meidän tulee kyetä kehittämään pitkälle jalostettuja uusiutuvan energian tuotteita ensimmäisten maiden joukossa. Muuten uhkana on jäädä Euroopan energiakaivokseksi, joka tuottaa halpaa energiaa muille jatkojalostettavaksi, Saarelainen muistuttaa.

Lupaprosessi sujuvammaksi

Tuominen ja Saarelainen toivovat seuraavan hallituksen pureutuvan pikavauhtia aurinkoenergian rakentamisen pullonkauloihin: voimalahankkeiden lupakäytäntöihin ja energiantuotannon verotukseen. 

Luvitusprosessin haasteina ovat muun muassa hitaus ja tehottomuus sekä eri lupaviranomaisten välinen puutteellinen koordinaatio. Prosessin ongelmat hidastavat voimalahankkeita ja jopa vaarantavat niiden toteutumisen. 

Hankkeiden viivästymisellä on iso yhteiskunnallinen merkitys. Skarta Energyn laskelmien mukaan esimerkiksi 2 x 5 MW:n voimalan lupahankkeen venyessä vuodella menetetään 7–8 miljoonan euron investointitulot lyhyellä aikavälillä, 65 000 euron verotulot sekä 8000 MW:n edestä uusiutuvaa energiaa.

– Lupakäsittely pitäisi keskittää yhdelle viranomaiselle, joka kokoaisi lupaan linkittyvät muut viranomaiset mukaan. Käsittelylle pitäisi määritellä laissa aikaraja ja kaikki luvitusta koskevat valitukset tulisi käsitellä kerralla. Koska luvitukseen liittyvä uudistusprosessi on suuri, voisi liikkeelle lähteä pienin askelin. Ensiksi ELY-keskusten ja kuntien roolia voitaisiin selkeyttää ja prosessia sujuvoittaa alueiden yhteistyötä kehittämällä. Pienistä hankkeista voitaisiin tehdä kuntatason päätös, Saarelainen summaa.

Luvituksen ohella olisi tärkeää, että uusiutuvan energian tuotantomuotojen verokohtelu olisi yhtenäistä ja tasapuolista. 

– Aurinkovoimalan kiinteistöveron määrä on korkea verrattuna esimerkiksi tuulivoimalan tai polttavan laitoksen kiinteistöveron määrään. Vero muodostuu korkeaksi, kun verrataan aurinkovoimalalla tuotetun energian kokonaiskustannusta muilla tuotantomuodoilla tuotettuun energiaan. Tämä heikentää aurinkovoiman taloudellista kannattavuutta ja vähentää sijoittajien kiinnostusta, Tuominen sanoo.

Vuonna 2021 perustetulla Skarta Energyllä on vahva rooli Suomen energiasiirtymän toteuttajana. Skarta Energyn omistavat vahvat, listautuneet yhtiöt, Capmanin hallinnoima rahasto rahoitusalan erityisosaajana ja NYAB Oyj energiarakentamisen osaajana. Omistajat tarjoavat Skarta Energyn toiminnalle vahvan perustan sekä mahdollisuuden operoida energian koko arvoketjussa aina rakentamiseen ja energian tuottamiseen sekä myyntiin asti.

– Kehitämme ja toteutamme asiakkaillemme uusiutuvan energian ratkaisuja kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti. Teemme energiahankkeita kuntien kanssa ja autamme teollisuuslaitoksia parantamaan energiaomavaraisuuttaan ja elinvoimaisuuttaan Vierivoima-konseptilla, Saarelainen sanoo.