Tekoälyn tuoma murros sysää muutokseen

Käyttäytymistieteiden tutkija ja yliopettaja Jyrki Suomala Laurea-ammattikorkeakoulusta pohti ideointipalaverissa Helsingin yliopiston, silloisen Lahden ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston kollegoidensa kanssa, miten edistää käyttäytymistaloustieteen hyödyntämistä työelämässä. Yritysyhteistyö oli porukalle jo tuttua, ja pk-yritysten tarve ihmislähtöisen johtajuuden ja tekoälyilmiön ymmärryksen kehittämiselle tiedossa. Euroopan sosiaalirahasto ESR:n haku oli pian tulossa, joten tutkijat päättivät tarttua härkää sarvista.

– Tekoälykulttuuri aiheuttaa muutoksia työelämässä, ja muutoksessa ihmisten inhimillisen johtamisen merkitys korostuu. Teknologisessa murroksessa onnistutaan parhaiten silloin, kun koko henkilöstö osallistuu sen toteuttamiseen. Halusimme luoda täydennyskoulutuksen, jonka avulla pk-yritykset voivat parantaa kilpailukykyään muuttuvilla työmarkkinoilla uusinta tutkimustietoa ja osaamista hyödyntämällä, Suomala avaa LEADBEHA-hankkeen taustaa.

Hankkeen toteuttamiseen valikoitui mukaan kovan tason osaajia teknisistä tieteistä, palvelumuotoilusta, taloustieteistä ja käyttäytymistieteistä.

– Lopulta haimme yhdessä Lapin, Turun, Vaasan ja Tampereen yliopistojen sekä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa ESR-rahoitusta koulutushankkeellemme ja saimme sen. Ensimmäinen Käyttäytymismuutoksen johtaminen tekoälykulttuurissa -täydennyskoulutus starttasi lokakuussa 2020 ja toinen käynnistyy tulevana syksynä, hankkeessa mukana olevaa Laurea-ammattikorkeakoulua edustava Suomala jatkaa tyytyväisenä.

Haasteista voitoiksi 

LEADBEHA-hanke käynnistyi vuonna 2019 pk-yritysten tarvekartoituksella, jonka pohjalta koulutuskokonaisuudet luotiin. Täydennyskoulutuksen lähtökohtana on, että tutkitun tiedon avulla tarjotaan työkaluja aitoihin työelämän haasteisiin.

– Uskomme vahvasti siihen, että käyttäytyminen muuttuu paremmaksi tutkitun tiedon avulla, Suomala sanoo.

Tekoälykulttuurin luomat muutoshaasteet ovat laajoja ja moniulotteisia. Haasteet liittyvät muun muassa terminologiaan, saatavilla olevan datan hyödyntämiseen, ihmisten johtamiseen ja liiketoiminnan kannalta relevantin teknologian ja tiedon erottamiseen.

– Jos tekoälykulttuuri-ilmiöön liittyvät perusasiat jäävät ymmärtämättä, johto ei kykene hahmottamaan sopivia strategioita kilpailutilanteessa menestymiseen ja teknologian mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Nykyisin tietoa on valtavasti saatavilla, mutta onko yrityksen henkilöstöllä riittävästi kykyjä tulkita sitä työskentelynsä kehittämiseksi, tiedon visualisointia tutkiva ja opettava professori Markku Turunen Tampereen yliopistosta herättelee.

Pienten ja keskisuurten yritysten rajalliset resurssit heijastuvat herkästi tuotekehitykseen.

– Pk-yritykset elävät ahtaassa arvoketjussa, jolloin omia tuotteita tai palveluita ei välttämättä ole varaa rakentaa siinä määrin kuin tarve olisi. Tuotekehityksen ylläpitäminen on aina pois tämänhetkisistä resursseista, mutta resilienssiä lisäävä investointi tulevaisuudessa, hankkeen projektipäällikkö Lauri Repokari LAB-ammattikorkeakoulusta juttelee.

Maksuton LEADBEHA-täydennyskoulutus antaa pk-yrityksen johdolle, esihenkilöille ja sellaisiksi haluaville mahdollisuuden päivittää osaamistaan tähän päivään ilman aikaisempia tutkintovaatimuksia. Ensimmäiseen pilottikoulutukseen osallistunut palvelumuotoilun asiantuntija Anni Linturi kiittelee koulutuksen antia ja monipuolisia tutkimuslähteitä.

– Palvelumuotoilun asiantuntijana olen mukana organisaatioiden muutosprosesseissa, ja halusin kehittää kykyäni olla asiakasyritysteni tukena. Koulutus antoi lisää itsevarmuutta ja syvempää ymmärrystä työskentelyyni. Opintokokonaisuuteen oli ammennettu tuoretta tutkimustietoa vakuuttavan laajasti eri lähteistä, ja kosketusrajanpintaa yritysmaailmaan toivat eri yritysten edustajien esiintymiset koulutusmateriaalien podcasteissa, Linturi kertoo.

Teknologia ei ole itseisarvo

Hankkeessa mukana oleva palvelumuotoilun tutkija Krista Korpikoski Lapin yliopistosta korostaa, että kuten palvelumuotoilussakin, myös koulutuksessa lähdetään ihmisen aito tarve edellä.

– Tehtävämme on auttaa yrityksen edustajia tunnistamaan asiakkaidensa ja henkilöstönsä todelliset tarpeet, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämiseen relevantilla tavalla. Mikään teknologia ei ole itseisarvo, tekoälykin on hyödyllistä vain asiakkaiden ja yrityksen tarpeisiin nähden oikein käytettynä, Korpikoski sanoo.

– Johtaminen tapahtuu aina yrityksen kontekstissa. Tarpeet vaihtelevat. Autamme hahmottamaan sitä, mikä yritykselle on tärkeää ja mikä mahdollista. Näin resurssit voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin, Turunen täydentää.
 

Ihmiseltä ihmiselle

Koulutushankkeen edustajat korostavat ihmislähtöisen ajattelutavan merkitystä tämän päivän työelämässä.

– Business-to-business on nykyisin human-to-human. Uuden omaksuminen ja ajattelutavan muuttaminen edellyttävät yrityksiltä luottamusta sekä kehittämisen asiantuntijoihin että asiakas- ja käyttäjälähtöisiin kehittämismenetelmiin ja -prosesseihin. Kokeilukulttuuri ja uuden oppiminen edellyttävät valmiutta sietää epävarmuutta ja rohkeutta epäonnistua. Tarvitaan kykyä kestää tietämättömyyttä uusien asioiden äärellä, jotta kehitys voi tapahtua, Korpikoski painottaa. 

Teknologinen kehitys muuttaa paitsi työskentelytapoja, myös tuotekehitystä.

– Puhumme fail early, learn fast -kehittämisfilosofiasta. Enää palveluita ja tuotteita ei tarvitse kehittää yrityksen omissa poteroissa asiakkaiden tarpeita arvaillen, vaan palvelumuotoilua ja teknologiaa hyödyntämällä tuotteita voidaan kehittää ja testata yhdessä asiakkaiden sekä henkilöstön kanssa. Kun kokeillaan ennen kuin rahallisesti isosti panostetaan, flopit karsiutuvat jo kehittämisen alkumetreillä, Korpikoski avaa palvelumuotoilun ja tekoälykulttuurin mahdollisuuksia.

---

Mikä on LEADBEHA? 

LEADBEHA-nimi tulee englannin kielen sanoista LEADership as a trigger for BEHAvioural change when creating AI cultures in companies and organizations. 

Hankkeen seuraava toteutus on syksyn 2021 aikana. Pk-yritysten johdolle, esihenkilöille ja sellaisiksi pyrkiville suunnattu koulutus on opiskelijalle maksuton. Kuuden opintopisteen täydennyskoulutus toteutetaan kuuden yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa ja muodostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: Vaasan yliopisto: Työhyvinvointi digimurroksessa.Turun yliopisto: Kyberturvallisuuden perusteet.Tampereen yliopisto: Tiedon visualisointi. LAUREA-ammattikorkeakoulu: Johdatus käyttäytymistaloustieteeseen. Lapin yliopisto: Palvelumuotoilu muutosjohtamisessa. LAB-ammattikorkeakoulu: Systeeminen vuorovaikutus digimurroksessa.

Lisätietoja tarjoaa Laurea-ammattikorkeakoulun projektityöntekijä Suvi Kärkäs.
suvi.karkas@laurea.fi