Tekoäly avaa mahdollisuuksia terveydenhuollossa

Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa on paineen alla väestön ikääntymisen myötä. Digitalisaatio ja tekoäly mylläävät parhaillaan monella toimialalla toimintatapoja uusiksi. Myös terveydenhuollossa uusi teknologia avaa ovia.

^{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON   KUVA | JUHA ARVID HELMINEN}

Alalla kuin alalla mietitään nyt, mitä lisäarvoa ja mahdollisuuksia tekoälyn käyttöönotto voisi tuoda. Osa paheksuu tekoälyhypeä innostuksena uuteen teknologiaan ilman selkeää päämäärää.

Mutta on niitäkin, joiden mielestä hype on hyväksi. Marko Rauhala johtaa Accenture Suomen terveys- ja julkisten palveluiden praktiikkaa, joka tekee yhteistyötä julkishallinnon sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa. Hän miettii työkseen tekoälyn mahdollisuuksia, parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, saatavuutta ja tehokkuutta Suomessa. Rauhalan mukaan uusien asioiden omaksumisessa innostuminen on vain hyvä asia. 

– Uskon, että Suomi pystyy kasvamaan terveydenhuollon piilaaksoksi, johtuen jo kerätyn potilastiedon määrästä sekä investoinneista erityisesti Uudellamaalla. Suomi on johtava maa tekoälyn pilotoinnissa, joten meillä ollaan selvästi valmiita ottamaan tekoälyn mahdollisuuksia käyttöön, Rauhala iloitsee. 

Sosiaali- ja terveysalan tekoälyratkaisut kiinnostavat nyt suomalaisia terveysalan toimijoita. Rauhala ottaa esille Accenturen teettämän, Oxford Economicsin toteuttaman tutkimuksen, jossa haastateltiin 180 terveydenhuollon johtavassa asemassa olevaa henkilöä kuudessa eri maassa. Tutkimuksessa kerättiin tietoa tekoälyn käyttöönotosta terveydenhuollossa ja selvitettiin valmiuksia sekä asenteita tekoälyn hyödyntämisen suhteen. 

Suomessa joka kolmas vastaaja kertoi soveltavansa jo nyt tekoälyä toiminnassaan. Luku on yksi tutkimuksen korkeimmista. Verrattuna Iso-Britanniaan, Espanjaan, Singaporeen ja Australiaan, Suomessa oli selvästi eniten käynnissä tekoälyyn liittyviä pilotteja. Tosin Rauhalan mukaan pilottien sijaan Suomessa olisi aika siirtyä toiminnan aikaan. 

– Suomessa tarvitaan enemmän oikeanlaista asennetta ja rohkeutta, ei vain akateemisia harjoituksia. Löytöretkeily tekoälyn parissa on hyvä asia, mutta kun löytyy jotain, mikä toimii, se pitäisi rohkeasti ottaa käyttöön, Rauhala kannustaa.

Kun löytyy jotain mikä toimii, se pitäisi rohkeasti ottaa käyttöön. 

Accenture Suomen terveys- ja julkisten palveluiden praktiikkaa johtava Marko Rauhala

Tavoitteena hoidon sujuvuus

Suomalaisissa on tyytymättömyyttä nykyisiin terveydenhoitopalveluihin, selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa FinSote-tutkimuksessa viime vuonna. Tutkimuksen mukaan jopa 400 000 suomalaista koki saaneensa tarpeeseensa nähden liian vähän lääkäripalveluita. Samassa tutkimuksessa suomalaiset korostivat toivovansa sujuvia terveyspalveluita ja potilastietojen liikkumista jouhevasti ammattilaisten välillä. 

Johtaja Anna Maksimainen Accenturesta kuvaa, että tekoälyratkaisuilla on mahdollisuus vastata nopeasti juuri hoidon sujuvuuteen ja tiedonkulkuun. Hän on tutkinut laajasti tekoälyn erilaisia sovellusmahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Maksimainen pitää tekoälyn potentiaalia valtavana. 

– Suomen etuna tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä on se, että tarvittava teknologia on jo olemassa ja myös dataa on kertynyt tarpeeksi, jotta tekoälysovelluksista on hyötyä, Maksimainen sanoo.

Maksimainen muistuttaa väestön ikääntymisestä, jonka seurauksena uusia ratkaisuja on tarpeen etsiä nopeasti. Valtiovarainministeriö on laskenut sosiaali- ja terveysmenojen kasvavan vuosittain 2,5 prosentin vauhtia, mikä on ylittää odotettavissa olevan bruttokansantuotteen kasvun. Kustannusten kasvun hillitsemiselle on painetta erityisesti niissä maakunnissa, joissa väestö vähenee ja ikääntyy samanaikaisesti. 

– Ikääntymisen vuoksi Suomessa tarvitaan lisää hoitavia käsiä. Lääkäreistä ja hoitajista on pulaa, erityisesti pienissä kunnissa. Tekoälyn ansiosta hoitoa voidaan tehostaa, jotta potilas saa paremman palvelun ja vaikuttavamman lopputuloksen, Maksimainen kuvaa. 

Hyviä kokemuksia löytyy

Hyviä kokemuksia tekoälyratkaisuista on jo olemassa. Esimerkiksi Vantaalla tekoäly otettiin käyttöön alustavien potilasarviointien teossa terveyspalveluihin ilmoittautumisen yhteydessä. Kokeilulla saatiin aikaan 14 prosentin säästö potilasta kohden. Helsingissä tekoälyä käyttävä järjestelmä skannaa potilaiden hoidon ja lääkkeiden yhteensopivuutta ja liputtaa, jos huomaa jotakin hälyttävää. 

Tukholmassa on kokeiltu vanhuskaverimallia, jossa tekoälyyn perustuva keskustelupalvelu seuraa vanhuksen vointia. Espanjassa kroonikkosairaiden hoidon ohjausta on kokeiltu tekoälyavusteisesti. Suomessa lastensuojelun ja lääkärin arkityön erityisen haastavia kohtaamisia on kyetty harjoittelemaan tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden teknologian yhdistämisellä opetuskäytössä, hiukan lentosimulaattorin laskeutumisharjoitusten tapaan. 

Mielenkiintoinen malli löytyy Riihimäeltä, jossa tämän vuoden alusta on ollut käytössä Kunta-Kati, virtuaalinen asiakaspalvelija, joka vastaa kysymyksiin ja ohjaa palvelujen pariin. Toistaiseksi suurin osa Kunta-Katille esitetyistä kysymyksistä on ollut yleisiä asumiseen liittyviä mietteitä, mutta jatkossa palvelulla pyritään tavoittamaan erityisesti ne palveluntarvitsijat, jotka muuten eivät ole apua etsineet. Ratkaisu soveltuu kaikkiin sote-palveluihin ja mahdollistaa julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistämisen. Tekoäly toimii hyvin oikean avun äärelle ohjaajana tilanteessa, jossa ihmisellä on monia sairauksia tai tukea vaativia elämäntilanteita. 

– Teknisesti meillä on olemassa paljon enemmän tekoälyratkaisuja, kuin vielä on testattu. Käyttökohteita on vielä paljon hyödyntämättä. Algoritmien kehittäminen on iso teollisuuden ala, jossa on mukana isoja globaaleja yrityksiä. Me olemme olleet kumppanina kokeilemassa, miten algoritmeja voi hyödyntää esimerkiksi juuri terveydenhuollon toimialalla, Rauhala sanoo.

Eettisyys on varmistettava 

Tekoälyn käyttöönotto voi parantaa sekä lääkärien että hoitajien työn vaikuttavuutta ja laatua. Sitä voi hyödyntää terveysneuvonnassa ja hoitoon ohjauksessa, terveysriskien tunnistamisessa ja tehokkaan hoidon suunnittelussa. Edut ovat potilaan kannalta ilmeiset. Miksi tekoälyyn terveydenhuollossa suhtaudutaan osittain vielä varovaisesti?

– Tekoälykeskustelussa ovat korostuneet eettiset kysymykset. Itse korostan aina, että mahdollisuus tulee yhdessä vastuun kanssa. Erityisesti terveydenhuollon ratkaisuissa tietoturva ja vastuullisuus on pystyttävä varmistamaan. Olemme Accenturella luoneet välineitä tekoälyn eettisyyden ja reiluuden varmistamiseen, kertoo Rauhala.

Monen suomalaisen kohdalla varaukset tekoälyä kohtaan liittyvät pelkoon koneen kanssa kommunoinnista. Ihmisten välinen vuorovaikutus on kuitekin edelleen tehokkaan terveydenhoidon ja hyvinvoinnin tukemisen ydin. 

– Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa hoitohenkilöstön aikaa nimenomaan hoivaan, keskittymiseen potilaan olon parantamiseen, kun kaikki rutiinitehtävät on ulkoistettu tekoälyratkaisun hoidettavaksi, Rauhala toteaa. 

Osaajista vielä pulaa

Pelkojen lisäksi kehitystä hidastaa algoritmien tarvitseman datan jakamiseen ja käyttöön liittyvien järjestelmien puute. Lainsäädäntö rajaa terveystietojen käyttöä vahvasti, ja siksi yksilöllä tulisi olla suurempi vastuu ja valta oman terveystietonsa hallinnassa sekä jakamisessa. Kansalaisten tulisi nähdä tiedon jakamisen hyödyt ja haitat läpinäkyvästi, mutta samalla tiedon käytön tulisi parantaa palveluntuottajien toimintaa ja kiihdyttää kustannustehokkaiden palveluiden syntymistä. 

Yhtenä pullonkaulana Suomessa on myös osaajien puute. Koulutusta tekoälystä terveydenhuollossa tarvitaan lisää, jotta Suomi todella voi nousta terveydenhuollon tekoälyratkaisuissa piilaaksoa vastaavaksi innovaatiokeskukseksi. 

– Suomessa tarvitaan data- ja ohjelmointiosaamista paljon enemmän kuin nyt on käytössä. Lisäksi vaarana on, että liian moni toimija rakentaa yksin omaa organisaatiotaan, mikä on turhan hidasta. Enemmän pitäisi tehdä yhdessä, osaamista yhdistäen, Rauhala päättää.