Tavoitteena hiilineutraalius

Xamkin kampuksilla tehdään vahvaa TKI-työtä bio- ja kiertotalouden edistämiseksi. Hyvinä esimerkkeinä aktiivisesta kehitystyöstä toimivat lukuisat kansalliset sekä kansainväliset hankkeet.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | XAMK JA ANNA-KATRI HÄNNINEN}

Kouvolassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kiertotalouteen linkittyvä TKI-toiminta on keskitetty bio- ja kiertotalouden tutkimusyksikkö Bio-Sampoon, jossa myös toteutetaan insinöörikoulutukseen liittyviä laboratorioharjoituksia. BioSammossa Xamkilla on käynnissä esimerkiksi EAKR-rahoitteinen KYMBIO-hanke, jossa kehitetään Kymenlaakson biotaloustoimintaympäristöä.

Tutkimuspäällikkö Kirsi Tallisen mukaan KYMBIOn tavoitteena on vahvistaa Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksia maakuntastrategian mukaisesti. 

– Rakennamme bio- ja kiertotalouden toimijoiden verkostoja, parannamme yritysten, kuntien ja oppilaitosten välistä tiedonvaihtoa sekä kehitämme Kymenlaakson tunnettuutta alan bio- ja kiertotalouskeskittymänä. Lisäksi tutkimme ja pilotoimme alalle soveltuvia toimintatapoja, teknologioita ja digitaalisia työkaluja, Tallinen kuvaa.

– Xamk on Kymenlaaksossa näkyvä bio- ja kiertotalouden uudistaja, joka pyrkii kokoamaan yhteen alueelliset bio- ja kiertotalouden projektit ja toimijat maakunnan kehittämiseen. Kymenlaakso on ollut jo pitkään vahva toimija tällä sektorilla. KYMBIO yhdistää toimijoiden voimat, jotta tekemiseen saadaan laajuutta ja vaikuttavuutta sekä pystytään edistämään innovaatioiden syntyä.

Kilpailukykyä alueille

Kuluttajille ja erityisesti biotalouden parissa toimiville KYMBIO näkyy muun muassa erilaisten kiertotalouteen liittyvien tilaisuuksien ja alueen markkinointiin tarkoitettujen videoiden myötä.

– Järjestämme 18.5. Hyötyvirta ry:n kanssa Avoimet ovet -tilaisuuden Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksessa Keltakankaalla. Tilaisuudessa alueen bio- ja kiertotaloustoimijat kertovat kuluttajille, missä kiertotaloudessa tällä hetkellä mennään. Tavoitteenamme on hiilineutraali Kymenlaakso 2040.

Xamkilla on vahvaa bio- ja kiertotalouden kehitystoimintaa myös Mikkelin, Kotkan ja Savonlinnan kampuksilla. Tutkimuspäällikkö Hanne Soinisen mukaan esimerkiksi Mikkelissä on järjestetty ympäristöterveyden koulutusta 40 vuotta, ja TKI-toimintaakin se on harjoittanut kaupungissa jo 20 vuotta. Vuosien saatossa Mikkelistä on kasvanut bio-, vesi- ja kiertotalouden teknologiaratkaisujen, alan älykkäiden monitorointijärjestelmien ja ympäristöturvallisuusriskien hallintaan liittyvän kehitystyön vahva osaaja. 

Turvaa ympäristölle 

Viime vuoden lopulla Xamkin Mikkelin kampus ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy saivat EU:n Horizon 2020 -ohjelman 1,3 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen CityLoops-kiertotaloushankkeeseen. Suomen lisäksi Cityloops-kokonaisuuteen osallistuu yli 20 partneria Saksasta, Tanskasta, Norjasta, Hollannista, Espanjasta ja Portugalista.

– Kyseessä on nelivuotinen tutkimus, jossa kehitetään rakennus- ja orgaanisen jätteen kierrätystä. Mikkelissä järjestämme tähän liittyen kaksi demonstraatiota. Optimoimme orgaanisten jätteiden kierrätysprosessia Mikkelin EcoSairilan alueelle rakenteilla olevan biojalostamon ja Metsäsairila Oy:n kanssa, Soininen kertoo. 

Xamkin bio- ja kiertotalouteen liittyvän TKI- ja opetustoiminnan keskiössä on ympäristöturvallisuuden parantaminen. Tämä tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, puhtaan elinympäristön turvaamista ja yritystoiminnan kehittämistä ympäristöystävällisemmäksi.

– TKI-toiminnallamme luomme uusia käytänteitä kiertotalouteen. Niiden avulla voidaan muun muassa ehkäistä ilmastonmuutosta ja vesistöjen pilaantumista, vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja kehittää liiketoimintamalleja. Vaikutamme ihmisten arkeen ja asenteisiin myös viestinnän keinoin.