Tasapainotus säästää luontoa ja kukkaroa

Vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien tasapainotus on samanaikaisesti sekä ilmastoteko että taloudellisesti fiksua.

TEKSTI JUKKA NORTIO | kuva JOONA RAEVUORI

Rakennukset kuluttavat maapallon energiasta noin 40 prosenttia. Tästä määrästä noin viidennes kuluu LVI-järjestelmissä. Valtaosa lämmitysjärjestelmistä on vesikiertoisia, joiden yleisin lämmöntuoton energiaraaka-aine on fossiilista tai puuta. Niiden poltto tuottaa hiilidioksidipäästöjä. 

Vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien tasapainotuksella voidaan saavuttaa merkittäviä energiasäästöjä ja päästövähennyksiä. Myöskään modernit kiinteistöautomaatiojärjestelmät eivät toimi optimaalisesti ilman tasapainotusta.

– Tasapainotuksen etuja tunnetaan yllättävän heikosti taloyhtiöissä ja jopa LVI-alan ammattilaisten keskuudessa, pohtii IMI Hydronic Engineering Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kukkonen. 

Yritys valmistaa ja tuo maahan vesijärjestelmien tasapainotus- ja säätötuotteita kuten venttiileitä.

– Olemme kouluttaneet yli vuosikymmenen alan osaajia, jotta ymmärrys tasapainotuksen merkityksestä kasvaisi. Nyt kun energian hinta vaihtelee rajusti, taloyhtiöt haluavat investoida hankkeisiin, joilla pienennetään energiakulutusta, Kukkonen sanoo.

Vanhoilla kiinteistöillä suuri tasapainotuksen tarve

Tasapainotus tuottaa kohteen mukaan noin kymmenen prosentin energiasäästöt vuodessa. Jo keskikokoisessa kerrostaloyhtiössä se on melkoinen summa euroja. Eikä kymmenen prosenttia ole edes korkein saavutettavissa oleva säästö. 

Tasapainotus kannattaa tehdä kiinteistöissä aina, kun siellä on ollut energiakulutukseen vaikuttavia korjauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ikkuna- ja lämmöneristysremontti sekä lämmitysjärjestelmän saneeraus. Suurin tarve on erityisesti vanhoissa kiinteistöissä.

– Vähintään puolessa Suomen asuinkiinteistöistä on tarve tasapainotukselle, Kukkonen sanoo.

Työ on edullisin, kun venttiileitä ei tarvitse uusia. LVI-suunnittelija laskee tällöin uudet esisäätöarvot venttiileille, joiden perusteella tasapainotus tehdään. Näin toimittaessa takaisinmaksuaika on parhaimmillaan muutamia kuukausia. Jos talon kaikki venttiilit pitää vaihtaa, venyy takaisinmaksuaika muutamaan vuoteen.

Asukkaita kuunnellen

Taloyhtiön asukkaat tietävät, jos lämmitysjärjestelmä ei ole tasapainossa. Tällöin lämmönjakohuoneen lähellä olevat huoneistot ovat usein liian lämpimiä ja kauempana olevat liian viileitä. Tasapainotuksella tasataan lämpötilat kaikkialla kiinteistössä optimaalisiksi.

– Epätasaisen lämmön lisäksi tilanne voi olla se, että energiaa kulutetaan kaikkialla liikaa. Tasapainotus auttaa näihin tilanteisiin kaikissa vesikiertoisissa järjestelmissä, IMI Hydronic Engineering Oy:n tekninen päällikkö Mikko Lättilä avaa.

Kun ongelmia havaitaan, taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä tilaa paikalle LVI-suunnittelijan, joka tekee kiinteistölle tasapainotussuunnitelman. Siihen lasketaan kiinteistön eri puolilla tarvittavat virtaamat rakennuskohtaisille linjasäätöventtiileille ja huonekohtaisille patteriventtiileille. 

– Tasapainotuksen perusidea on yksinkertainen: venttiilejä laitetaan lähellä pumppua enemmän kiinni ja avataan kauempana siten, että energia siirtyy optimaalisesti kaikille päätelaitteille. Kun työ on tehty, mitataan virtaamat, että ne vastaavat suunnitelmaa, Lättilä sanoo.

Venttiilit ovat pitkäikäisiä, mutta niihinkin tulee ajan mittaan esimerkiksi likaantumisen aiheuttamia ongelmia. Kun järjestelmää tasapainotetaan, vaihdetaan käyttöikänsä päässä olevat venttiilit. 

Uusimmissa kiinteistöissä lämmitystä optimoidaan yhä enemmän kiinteistöautomaatiolla. Sillä pystytään säätämään huoneistojen lämpötiloja niiden käytön mukaan: kun huoneistosta ollaan poissa vaikka kolmen viikon hiihtoloman ajan, voidaan sen lämpötilaa laskea automaattisesti. Jotta huone- ja huoneistokohtaisesta säädöstä saadaan kaikki hyöty irti, pitää lämmitysjärjestelmän olla tasapainossa.