Tarjolla elämyksiä jalokalan kalastajille

Kymijokeen nousee vuosittain tuhansia lohia ja meritaimenia. Mahtava virta on noussut alennustilastaan Etelä-Suomen tärkeimmäksi jalokalan nousujoeksi, joka houkuttelee kalastajia kauempaakin.
TEKSTI timo hämäläinen | kuva katia himanen
Kymijoen patoaminen ja teollisuuden jätevesipäästöt 1900-luvulla tuhosivat alkuperäisen lohikannan. 1970-luvun lopulla jokeen istutettiin Nevajoen lohta, ja kalakantaa on tuettu vuosittaisilla istutuksilla.
Nykyisin Kymijoki tuottaakin suuren osan nousulohista luonnossa syntyvistä poikasista. Joesta on kalastettu viime vuosina arviolta 1 000 kiloa lohta tai taimenta vuosittain. Joen kunnostusta pitäisi kuitenkin lisätä oman poikastuotannon ja lohiportaiden parantamiseksi, jotta lohella olisi kunnon mahdollisuus nousta ylös kutemaan.
Suurimmat saaliskalat ovat parinkymmenen kilon luokkaa. Kalastajan Kymijoki -sivuston kautta löytyvät ajantasaiset saalistilastot sekä ohjeistusta kymijoen kalastukseen ja tietoa kalakannasta.
TaQ Oy vuokraa Kokonkosken rannalla sijaitsevaa kalastusmajaa Villa Koskenäyrästä. Noin 500 neliömetrin suuruiset tilat soveltuvat niin kalastusporukoiden tukikohdaksi kuin juhlien viettämiseen ja kokousten pitämiseen. Kalastajille kalastusmaja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kalastaa Kokonkoskella. Ruhavuolle, Siikakoski, Hinttulankoski sekä Langinkoski ovat kaikki vain muutaman kilometrin säteellä.
Kalastukseen ihanteellinen ryhmäkoko on 10–14 henkeä, muutoin kalastusmajassa voi järjestää juhlia vaikka 80 hengelle. Kahden hengen makuuhuoneita villasta löytyy seitsemän kappaletta. Kosken rannalla on myös saunarakennus, jossa on tilaa 20 hengen porukalle. Rantasaunan voi saada vuokralle, vaikka ei hirsilinnaa vuokraisikaan.
Oppaiden avulla ottipaikoille
Pasi Vilhunen on asunut lapsuudessa Langinkoskella ja toiminut koekalastajana Langinkoskella ennen sen vapauttamista vapakalastukselle, joten joen ja koskien luonne ovat hänelle tuttuja. Mutta sitäkin tutumpia joen metkut ovat alueen kalastusoppaille.
– Yhteistyökumppanimme tarjoavat kalastajille kattavaa opastusta. Oppaat ovat kokeneita kalastajia Kymijoella ja tietävät siten parhaat ottipaikat. Heiltä saa myös vuokrattua tarvittavat kalastusvälineet.
Samalla hän muistuttaa, että myös läheinen Kotkan kaupunki on hieno matkailukohde. Satamat ja tehtaat antavat kaupungille oman vahvan leimansa. Nykyisin Kotka tunnetaan myös upeista puistoistaan. Maretariumissa pääsee taas ihastelemaan lähietäisyydeltä suomalaisten vesien kaloja.
Keisarin ja munkkien kalapaikka
Kokonkoskella on harjoitettu kalastusta jo vuosisatojen ajan. Vanhoista ajoista kertovat muun muassa Villa Koskenäyrään tontilta löytyvä vanha kalastusmaja ja kosken rantakallioiden ankkurit, joihin on aikanaan kiinnitetty lohipatoja.
– Valamon munkit kalastivat lohipadoilla. Osan saaliista he myivät Ruotsinsalmen varuskunnalle. Muutaman kilometrin päässä alajuoksulla on Langinkoski ja siellä sijaitsee Venäjän keisari Aleksanteri III:n kalamaja, joka on tutustumisen arvoinen paikka.
Kalastukseen myydään eri pituisia lupia. Siikakosken luvalla saa kalastaa usealla peräkkäisellä koskella, jotka muodostavat reilun kilometrin mittaisen yhtenäisen koskijakson. Alueeseen kuuluu Ruhavuolle, Siikakoski, Kokonkoski, Hinttulankoski, Tattarinkoski, Tattarinkosken soutualue ja Korkeakosken soutualue. Langinkoskelle vaaditaan erillinen lupa.