Talousalue nousee kiertotalouden siivin

Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Pasi Pitkäsen ja Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkalan ilmeet kertovat paljon. Raahen seutukunnalla menee nyt lujaa, mutta menköön. Raahessa ja sen naapurikunnissa paiskitut tuhannet työtunnit kantavat hedelmää. Seuraavalla viisivuotisperiodilla alueen väkiluku sekä yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä nousevat kohisten. 

– Raahen seutu on ollut pitkään Pohjois-Pohjanmaan merkittävin teollisuuskeskittymä. Suuret teollisuusyritykset toimivat kasvumme vetureina. Seuraavan viiden vuoden aikana suuret perusteollisuusyritykset SSAB Europe Oy, Laivan kultakaivosta pyörittävä Nordic Gold Oy ja Fennovoima Oy:n Hanhikiven voimalaitos rekrytoivat noin 1000 työntekijää. Yritysten kasvaessa myös teollisuuden alihankkijoiden ja alueen palvelusektorin työntekijätarve kasvaa. Toivotammekin uudet yritykset tervetulleiksi, Nurkkala iloitsee. 

Pitkänen ja Nurkkala opastavat alueesta kiinnostuneita yrityksiä ottamaan yhteyttä Raahen seutukunnan kehittämiskeskukseen. Tarjolla on apua muun muassa toimitilojen hankkimiseen, verkostoitumiseen, rahoituskysymyksiin sekä yritystoiminnan kehittämiseen. 

Energiaa 90 tuulivoimalasta 

Nousun tärkeä taustavaikuttaja on alueen kaupunkien ja yritysten vahva panostus kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Muun muassa alueen suurin yritys SSAB modernisoi tuotantoaan entistäkin ympäristöystävällisemmäksi. Hyvä esimerkki kiertotalouden innovatiivisesta hyödyntämisestä on Ferrovan Oy, jonka tavoitteena on avata uusi tuotantolaitos Raaheen vuonna 2021. Yritys alkaa jalostaa SSAB:n terästuotannon kuonasta ferrovanadiinia muun muassa teräksen, alumiinin, titaaniseoksien ja akkujen raaka-aineeksi. 

Ferrovanadiini ei kuitenkaan ole ainoa SSAB:n tuotannossa syntyvä hukkaresurssivirta, joka pystytään tehokkaasti hyödyntämään. 

– Käytämme SSAB:n tuotannossa syntyvän hukkalämmön kaukolämpönä. Tästä syystä meillä on maan neljänneksi edullisin kaukolämpö. 

Tavoittelemme 80 % hiilidioksidipäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. 

Seutukunta on satsannut voimakkaasti myös tuulivoimaan. Vuosina 2004–2017 Raaheen, Pyhäjoelle ja Siikajoelle on kohonnut 90 tuulivoimalaa. Niiden kokonaisteho on 280 MW:ia ja sähköntuotanto viime vuonna noin 660 GWh:ia. Tuotannolla pystyttäisiin kattamaan esimerkiksi noin 34 prosenttia Vantaan kaupungin vuotuisesta sähkön tarpeesta. Viime syksynä valmistui 24 voimalaa, joten kuluvana vuonna energiantuotanto lisääntyy. Lähivuosina voimaloita rakennetaan vielä runsaasti lisää. 

– Raahen kaupunki on sitoutunut strategiassaan kestävän kehityksen periaatteisiin. Haluamme vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Raahella on vetämässä hakemus hiilineutraaliksi kunnaksi eli Hinku-kunnaksi. Se edellyttää, että kaupunki sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin hiilidioksidipäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta, Pitkänen kertoo. 

Merkittäviä satsauksia 

Nurkkalan mukaan 25 000 asukkaan Raahe on valmistautunut uusien yritysten ja asukkaiden tuloon. Kaupunkiin rakennetaan vilkkaasti asuintaloja ja omakotitontteja tulee jakoon parin sadan vuosivauhtia. Yritystontteja ja valmiita yritystilojakin on hyvin saatavissa. Rakentamisen ja kaavoittamisen ohella kehitetään luonnollisesti myös alueen infraa. Sama vilkas kaavoitustyö ja infran kehittäminen on käynnissä myös seudun muissa kunnissa. Seudulla onkin hyvä valikoima erilaisia asumisvaihtoehtoja sekä erityyppisiä yritysalueita. 

– Logistiikan näkökulmasta tilanne on hyvä. Raahesta on rautatieyhtey-det Ouluun sekä Seinäjoen kautta Helsinkiin. Satamamme on Kokkolan jälkeen Perämeren kaaren suurin ja se on elintärkeä alueen teollisuus- ja logistiikkayrityksille. Satamaan valmistui juuri 3 miljoonan euron Ro-ro-ramppi. Suunnitelmissa on myös sataman syventäminen ja laituripaikkojen lisääminen, Nurkkala toteaa.