Hyppää sisältöön

Taistelu työttömyyttä ja osaajapulaa vastaan

Taistelu työttömyyttä ja osaajapulaa vastaan

4.02.2022

Turun kaupungin työllisyysjohtaja Riitta Uitto ja hankekoordinaattori Riina Mustonen näkevät kunnan työllisyyspalveluiden olevan suuri voimavara työttömien työnhakijoiden työllistäjänä.

Poikkeusolojen aikana työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntynyt. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on vailla hakijoita. 

TEKSTI I MARI KORHONEN KUVA I SUVI ELO

Nykypäivänä työn ja tekijöiden kohtaamattomuus on ongelma niin yksilön, yhteiskunnan kuin yritystenkin näkökulmasta. Turun kaupungin työllisyyspalveluissa tehdään aktiivisesti töitä kasvaneen asiakasjoukon palvelemiseksi ja työttömyys- sekä työvoimapulan kitkemiseksi.

– Korona-aika on ollut raskas työntekijöille, työttömille ja työnantajille. Viime vuoden alussa annettiin paljon lomautuksia, joista moni on nyt johtanut irtisanomisiin, eikä uutta paikkaa työelämässä ole vielä löytynyt. Samaan aikaan useat yritykset etsivät kipeästi työvoimaa heikoin tuloksin, kuvailee työllisyysjohtaja Riitta Uitto Turun kaupungilta työmarkkinoiden haastavaa tilannetta.

Tilastokeskuksen viime vuonna teettämän kyselyn mukaan työnantajat luokittelivat jopa 67 prosenttia avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäväksi. Yksilön, yhteiskunnan ja yritysten etu olisi, että työ ja tekijä kohtaisivat silloinkin, kun työ ei täysin vastaa hakijan kokemus- ja koulutustaustaa.

– Työvoimapula uhkaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia. Työelämän ulkopuolelle jääminen puolestaan on riski yksilön hyvinvoinnille monella eri ulottuvuudella. Taloudellisten haasteiden lisäksi puute sosiaalisesta yhteisöstä ja mahdollisuudesta kasvaa ja kehittyä ihmisenä heikentävät elämänlaatua, Uitto toteaa.

Työttömien potentiaali

Yksi ratkaisu työmarkkinoilla vallitsevaan osaajapulaan on työttömien työnhakijoiden koko potentiaalin hyödyntäminen. Työllisyyspalvelu on kunnan elinvoimapalvelu, joka edistää yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja työttömien työnhakijoiden työllistymistä muun muassa työllisyyskokeiluilla ja oppisopimuskoulutuksilla.

– Ihmisten työllistyminen vaikuttaa kunnan verotuloihin ja palvelujärjestelmien ylläpitoon, ja siten koko seudun elinvoimaisuuteen. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitsemme jokaisen työpanosta, Uitto sanoo.

Työttömyyden nujertamistalkoissa kaupungin yhteistyö yritysten kanssa on kullanarvoinen. 

– Meillä on valtavasti innokkaita ja motivoituneita hakijoita, jotka eivät vielä ole ehkä päässeet työelämään kiinni, mutta joissa on potentiaalia ratkaista yritysten osaamisvajetta. Oppisopimuskoulutus on yksi tapa vähentää rekrytoinnin riskiä, sillä se antaa työnantajalle ja hakijalle mahdollisuuden tutustua toisiinsa ennen työsuhteen solmimista, vinkkaa Turun kaupungin hankekoordinaattori Riina Mustonen

Turun kaupungin työllisyyspalveluiden Osaamo-hanke kehittää yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa uusia palveluita, joissa työnhakijat ja työnantajat voivat kohdata toisensa.

On valtavasti innokkaita hakijoita, jotka eivät ole päässeet työelämään kiinni.

– Tule töihin! -tapahtumassamme marraskuussa oli työttömille työnhakijoille tarjolla satoja työpaikkoja eri aloilta. Kehitämme myös asiakkaidemme valmiuksia murroksessa olevaan työelämään, jossa työsuhteiden lyhytaikaisuus ja itsensä työllistäminen ovat korvanneet elämän mittaiset työurat. Pyrimme muun muassa edistämään nuorten yrittäjyyttä erilaisin tukitoimin. Toteutimme esimerkiksi torikampanjan, jossa alle 30-vuotiaita nuoria autettiin yritystoiminnan alkuun, Mustonen kertoo.

Etenkin nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tukea työllistymiseen.

– Ohjaamo-palvelumme auttaa työelämässä eteenpäin. Palkkaamme myös Turun kaupungille töihin, jotta kokemus johtaisi työllistymiseen toisaalla myöhemmin, Mustonen sanoo.

Arjen merkityksellisyyttä

Suomen perusturvan ja sosiaalijärjestelmän monimutkaisuus ovat herättäneet kysymyksiä työn vastaanottamisen taloudellisesta kannattavuudesta työttömän työnhakijan näkökulmasta. Määräaikaisen työn vastaanottamisen seurauksena menetettyjen etuuksien jälkeen työstä saatava taloudellinen hyöty voi näyttäytyä marginaalisena, etenkin jos vastaanotetun työn päättyminen riskeeraa etuudet tulevaisuudessa.

– Sosiaaliturva kaipaa uudistusta, jotta niin kutsuttu kannustinloukku ei hankaloittaisi työn vastaanottamista. Työllistyminen on kuitenkin pitkällä tähtäimellä aina omalle taloudelle eduksi. Oman osaamisen ylläpitäminen kartoittaa kokemusta ja nostaa palkkatasoa, Uitto painottaa.

Työ kannattaakin vastaanottaa aina, sillä yksi työtehtävä voi poikia uusia mahdollisuuksia ja lisätä merkityksellisyyden tunnetta arjessa.

– Itsensä kehittäminen kasvattaa henkistä pääomaa ja sosiaaliseen yhteisöön kuuluminen tekee elämästä rikkaampaa, Mustonen ja Uitto vakuuttavat ja rohkaisevat tarttumaan mahdollisuuksiin tilanteen tullen.

OSAAJIA TARVITAAN

• Poikkeusaikana tehdyt lomautukset ovat johtaneet irtisanomisiin, eikä kaikille välttämättä löydy heti uutta työpaikkaa.

Samaan aikaan useat yritykset etsivät lisää työvoimaa heikoin tuloksin. 

Työllisyyspalveluissa tehdään aktiivisesti töitä työttömyyden sekä työvoimapulan kitkemiseksi.

• Tarjolla on erilaisia työllisyyskokeiluja ja oppisopimuskoulutuksia. 

Haku