Tahtituotannolla löysät pois

EKE-Rakennus Oy panostaa uudisrakentamisessa tahtituotannon menetelmään, jossa karsitaan pois joutokäynnit työmaalla ja sen myötä myös mahdollisimman monet virheet.

_{TEKSTI | VALTTERI MÖRTTINEN   KUVA | JUHO LÄNSIHARJU}

Moni uudisasunnon tai -liiketilan ostanut tuntee tämän tilanteen. Kaupat on tehty vuoden tai puolentoista varoitusajalla, ja siitä huolimatta ennen H-hetkeä saapuu yhteydenotto, joka kertoo, että talo myöhästyy.

Näitä tapauksia on nähnyt myös EKE-Rakennus Oy:n kokenut tuotantojohtaja Niku Hartikainen.

– Rakennustyö ei ole mitään avaruustiedettä. Kaikki, mitä teemme, on pohjimmiltaan todella yksinkertaista. Pistämme palikoita toisen päälle ja viereen. Mutta kokonaisuutena se prosessi on monimutkainen ja äärimmäisen haavoittuva, hän toteaa.

Hartikainen kertoo, että omassa kulttuurissamme rakentamisesta on tullut sirpaleinen ala. On valtavasti eri toimijoita ja hirveästi erilaisia vaihtoehtoja ja tekemisen tapoja. Pelkästään materiaalit jakautuvat lukemattomiin versoihin, ja niitä valitessa ollaan vasta alussa.

– Erään lopputyötutkimuksen mukaan jopa omakotitalon rakentaja joutuu tekemään matkan varrella noin 10 000 yksittäistä päätöstä. Päätöksenteon viivästyminen on isoin syy siihen, miksi olemme usein myöhässä ja meillä on huono maine, Hartikainen tietää.

Turha sitä on kiistää. Eri ihmiset tekevät asiat eri tavalla. Sääolot sekoittavat suunnitelmia. Sirpaloitunut ala on riippuvainen monen toimijan saumattomasta yhteistyöstä yhdellä ja samalla työmaalla. EKE-Rakennus puolestaan on päättänyt olla etulinjassa, kun levähtänyttä pakettia aletaan digitaalisen tiedonkulun ja sen mahdollistaman tahtituotannon avulla taas nivoa tiiviimmin yhteen.

Sirpaloituminen aiheuttaa urakoiden viivästymisiä

Alan sirpaloitumisesta johtuen vuosien saatossa on opittu perinteinen työskentelymetodi, jossa aikatauluihin jätetään aina jonkin verran pelivaraa. Jos urakan jokainen vaihe perustuksista viimeisiin sisävaiheisiin suunniteltaisiin pelkästään ihanteellisen kestonsa mukaan, aikataulusta tulisi totaalisen epärealistinen.

– Joka maanantai joku henkilökunnasta puuttuu työmaalta syystä tai toisesta, lumet sataa hetkellä, joina niitä ei ole ennustettu, tai tärkeä materiaalikuljetus viivästyy, Hartikainen luettelee tyypillisiä urakoita viivästyttäviä syitä.

Viivästynyt päätöksenteko on suurin syy sille, että urakka myöhästyy.

EKE-Rakennus Oy:n tuotantojohtaja Niku Hartikainen  

Teoriassa kokonaisen kerrostalon voisi saada valmiiksi muutamassa kuukaudessa. Käytännössä taas välttämättömänä aikavarana on pidetty puoltatoista vuotta. Hartikainen osaa kyllä kokemuksesta kertoa, mihin tuo aika kuluu.

– Jos koko kerrostalossa on yhteensä 160 erillistä huonetilaa, niin perinteisessä mallissa yleensä työn alla näistä on 4–8 kerrallaan ja loput täysin tyhjillään. Eli käytössä on noin 2,5–5 prosenttia.

Ja tahtituotannon päämäärä onkin nimenomaan täyttää nämä tyhjät tilat, ei nopeuttaa varsinaista työn tekemistä.

– Pyrimme nostamaan yhtä aikaa työn alla olevien huonetilojen määrän jopa 50 prosenttiin, Hartikainen lisää.

Moni toimija ei vielä uskalla kokeilla tahtituotantoa

Tahtituotannosta on olemassa ennakkotapauksia Suomessa, joten täysin kylmiltään ei EKEkään kehään syöksy. Konsepti on silti yhä verrattain harvinainen. Huomattavasti yleisemmin se on käytössä korjausrakentamisessa, jonka piirissä sitä kutsutaan toistuvan tilakorjauksen menetelmäksi.

– Tätä on jo pitkään alan sisällä rummutettu seuraavana isona juttuna, mutta vielä toistaiseksi harva on saanut sitä toimimaan, Hartikainen toteaa.

Se ei häntä silti pelota. Niin asuntoa etsivälle kuluttajalle kuin uutta toimitilaa etsivälle yrityksellekin edut ovat selkeät. Työ vaatii onnistunutta viestintää ja ennen kaikkea onnistunutta valvontaa, ja molemmat johtavat lopulta parempaan lopputulokseen.

Myös nopeammalla työtahdilla on kaikki edellytykset näkyä heti alusta alkaen. Ostajat voivat saada valmiin huoneiston käyttöönsä jopa luvattua aiemmin.

– Meidän eräässä hankkeessamme aloitus viivästyi peräti kuukausilla, mutta varsinaista luovutuspäivää ei silti jouduttu siirtämään ollenkaan. Asukkaat saivat tahtituotannon ansiosta asuntonsa käyttöön heti luvattuna päivänä, Hartikainen kertoo.

Tahtituotanto muodostaa ketjun, jossa ensimmäisen lenkin siirtyessä eteenpäin toinen seuraa välittömästi perässä sen paikalle. Työn on toimittava hyvin synkronoidusti, tai muuten se ei toimi ollenkaan.

– Ehdottomasti yleisin syy virheelle on, että yksi ei tiedä, mitä joku toinen tekee tai on jo aiemmin tehnyt, Hartikainen toteaa. 

– Metodista riippumatta yleensä talo on sitä laadukkaampi, mitä paremmin on noudatettu aikataulua, hän lisää.

Hartikainen muistuttaa, että laatu syntyy aina ammattilaisen käden ja materiaalin välissä, mutta siihen vaikuttavat kiistämättä myös ulkoiset tekijät. Jos jokaiselle ammattilaiselle on varattu pitävä aikataulu ilman häiriötekijöitä ja ylimääräisiä vaiheita, on kaikkein todennäköisintä, että virheitä myös sattuu vähemmän ja työn jälkikin on priimaa.