Suomi on valmiina energia-alan murrokseen
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen riippuu valtioiden valmiudesta ottaa käyttöön uusiutuvan energian tuotannon vaatimaa joustoteknologiaa.
Teksti Eaton Kuva Shutterstock
Hiljattain julkaistun Energy Transition Readiness Index 2021 -raportin eli ETRI:n mukaan Suomi on Ruotsin ja Norjan kanssa Euroopan kärkikolmikko arvioitaessa valtioiden kykyä saavuttaa vuoteen 2030 asetetut tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. ETRI arvioi 12 maan energiamarkkinoita ja niiden valmiutta edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa, jotta maat voisivat saavuttaa vuoteen 2030 asetetut hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet.
ETRI analysoi, mitä maat ovat jo tehneet, ja mitä niiden pitäisi vielä tehdä. Lisäksi se pyrkii selventämään, miten tärkeää olisi saada myös yksityiset investoimaan uusiutuvaa energiaa tuekseen tarvitseviin joustopalveluihin ja sähköverkkoihin. Raportissa ovat mukana Alankomaat, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Raportin ovat tuottaneet REA eli Association of Renewable Energy and Clean Technology ja energianhallintayhtiö Eaton.
Ketteryys ja vakaus valtteina
ETRI tarkastelee maiden energiamurrosvalmiuksia kolmessa eri kategoriassa: sosioekonominen tilanne, teknologinen soveltuvuus ja markkinoiden valmius. Suomi ja Ruotsi olivat ainoat valtiot, jotka saivat jokaisessa kategoriassa asteikolla 1–5 korkeimman arvosanan 5. Näiden pohjalta Suomelle annettiin korkein mahdollinen yleisarvosana, 5.
– Kuten raportti osoittaa, Suomi on keskimääräistä paremmassa tilanteessa, sillä täällä on selkeät poliittiset tavoitteet ja toteutussuunnitelmat energiamurroksen varalle, vaikka niiden toteutuminen onkin viivästynyt, sanoo Eatonin maajohtaja Lauri Tuomaala.
Suomella on raportin mukaan vähemmän haasteita energiamurroksen toteuttamiseen kuin monella muulla Euroopan maalla, sillä Suomen sosiaaliset ja poliittiset tekijät, kuten toimialaa koskevat pelisäännöt, tukevat energiamurroksen edistämistä.
– Suomi on kokonaisuudessaan teknisesti muita maita valmiimpi uusiutuvan energian käytön yleistymiseen. Suomen markkinoita koskevat pelisäännöt ovat melko tasapuoliset ja mahdollistavat uusien teknologioiden käyttöönoton. Kaiken kaikkiaan meillä on Suomessa teknisesti vahva verkko, ja lisäksi Suomi on kysyntäjoustomarkkinoiden edelläkävijä Euroopassa, Tuomaala toteaa.
Erityisesti suurissa talousmaissa, kuten Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa, tavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja kysyntäjoustoon. Lisäksi markkinoiden pitäisi uudistua, jotta yksityiset sijoittajat saadaan houkuteltua sijoittamaan joustavuusteknologiaan, joka sisältää muun muassa älykkäästi hallitut sähköautojen laturit, akustot sekä lämpöenergian varastoinnin ja sähköverkon kanssa interaktiiviset datakeskukset.
SUOMI JA RUOTSI olivat ainoat valtiot, jotka saivat parhaan arvosanan.
Isoissa maissa on ristiriitaa tavoitteiden ja toimien välillä
Valtioita vertailtiin raportissa myös tutkimalla niiden käytäntöjä, jotka kannustavat yksityisiä sijoittajia sijoittamaan joustavuusteknologiaan. Tavoitteiden ja toimien väliltä paljastui ristiriitoja erityisesti suuremmissa valtioissa, joissa investointeja jarruttavat monimutkainen lainsäädäntö ja rajoitukset. Tilannetta pahentaa alan vakiintuneiden toimijoiden rooli niiden määrittelyssä.
– Pitää luoda käytäntöjä ja kannustimia, jotta jokaiseen maahan saadaan oikeudenmukaiset, avoimet ja helposti saavutettavat markkinat kysyntäjoustolle. Sijoittajat toivovat markkinoilta vakautta ja ennustettavuutta sekä selkeitä pelisääntöjä, sillä muuten rahoituksen löytäminen hitaasti itsensä takaisin maksaville investoinneille on vaikeaa. Epävarmuus lainsäädännön muutosten laajuudesta, ajoituksesta ja vaikutuksista voi jopa estää tai hidastaa investointeja, Tuomaala kertoo.
Kyseessä on toinen kerta, kun Eaton ja REA ovat selvittäneet Euroopan sähkömarkkinoiden valmiutta energiamurrokseen. Nyt raportin uudistaminen oli ajankohtaista, sillä EU julkaisi aiemmin tänä vuonna laajan Fit for 55 -ilmastopaketin, jonka on määrä nopeuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Vähäpäästöistä asumista kestävässä kodissa
Teleoperaattori toimii ilmastotyön etujoukoissa
