Suomen suurin tuulipuistohanke etenee vauhdilla

Soratiet mutkittelevat keskellä kivikkoista keskipohjalaista metsämaisemaa. Aika ajoin ne haarautuvat muodostaen eri maastonkolkkiin ulottuvan reitistön. Suomen suurimman tuulivoimatyömaan rakentaminen tuo alueelle kymmeniä kilometrejä kunnostettua ja osin aivan uutta tieverkkoa.

Välillä vastaan tulee maansiirtoautoja eli dumppereita, jotka kuljettavat kiviainesta louhinta-alueelta tuulivoimaloiden nostokenttien pohjaksi. Eri työvaiheet ovat kaiken aikaa käynnissä eri puolilla laajaa hankealuetta.

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva 700 asukkaan Lestijärvi on asukasluvultaan manner-Suomen toiseksi pienin kunta. Nyt sinne rakennetaan Suomen suurinta, 69 voimalan tuulipuistoa, joka valmistuttuaan tuottaa sähköä vuosittain noin 280 000 kotitalouden vuosikulutuksen verran. 

Lestijärven tuulipuiston infran rakentamisesta huolehtii Keski-Suomen Betonirakenne Oy (KSBR). Kokonaistoimitus pitää sisällään infra- ja sähkösuunnittelun, tuulivoimapuiston tiet, nostoalueet, tuuliturbiinien perustukset, puiston keskijännite- ja tietoliikenneverkon, kolme 110 kilovoltin sähköasemaa puiston siirtoverkkoon sekä yhden 400 kilovoltin sähköaseman Fingridin verkkoliityntää varten. 

KSBR on kotimainen markkinajohtaja tuulivoimainfran rakentamisessa ja erikoistunut juuri tämän kaltaisiin kokonaistoimituksiin. Tälläkin hetkellä yhtiö rakentaa tuulipuistojen infraa useissa kohteissa eri puolilla Suomea.

Tarjolla on monenlaisia kiinnostavia urapolkuja

Hankkeen parissa työskentelee laaja kirjo eri alojen osaajia. KSBR:n toimihenkilöihin kuuluu muun muassa työnjohtajia, työmaainsinöörejä, suunnittelijoita sekä laadun ja työturvallisuuden asiantuntijoita. Lisäksi työmaalla ahkeroi parhaimmillaan yli sadan hengen joukko maanrakennuksen, betonitöiden, raudoituksen, kaapeloinnin ja sähkötöiden ammattilaisia, joista osa työskentelee aliurakoitsijoiden palveluksessa.

– Tuulivoimarakentaminen tarjoaa monipuolisia ja kiinnostavia työpaikkoja. Jos on motivaatiota oppia ja kehittyä, niin tältä alalta löytyy monenlaisia urapolkuja. Alan kansainvälisyys tuo työhön oman vivahteensa, kertoo KSBR:n projektinjohtaja Petteri Mäkelä.

Mäkelä itse tuli yritykseen aikoinaan harjoittelijaksi insinööriopintojensa ohessa, ja sen jälkeen kokemusta on kertynyt monipuolisesti työmaiden eri tehtävistä. Lestijärven tuulipuisto on hänelle ensimmäinen hanke projektinjohtajana.

– Tässä tehtävässä on tärkeää auttaa muita onnistumaan työssään. On hienoa nähdä, kuinka annettu tuki tuottaa tulosta, Mäkelä toteaa.

Suunnittelu ja töiden yhteensovittaminen tärkeää

Projekti aloitettiin tammikuussa 2022 kokonaistoimitukseen kuuluvalla sähkö-, infra- ja perustussuunnittelulla. Kesän kynnyksellä työmaalla päästiin tekemään kaapelointeja ja valamaan perustuksia. Infratöiden on määrä valmistua kuluvan vuoden lopulla. Sen jälkeen on vuorossa hankkeen näkyvin vaihe, voimaloiden pystytys. 

Rakennustyöt etenevät vaiheittain hankkeen kolmella eri alueella. Ensimmäinen alue on jo lähes valmis, ja myös kahdella muulla rakennustyöt etenevät aikataulussaan. Kun samanaikaisesti tehdään useita työvaiheita monessa eri kohteessa, ratkaisevaa on töiden yhteensovittaminen. 

– Vaikka tuulipuiston rakentamisaikaa on kaksi vuotta, aikataulu on tiukka, sillä myös suunnittelu vie oman osansa, toteaa KSBR:n infrarakentamisesta vastaava projektipäällikkö Tuomas Pukinkorva.

Tuulipuiston rakentamisessa tärkeää on saumaton kommunikointi ja yhteistyö tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. KSBR:n vastaava työnjohtaja Pertti Helisten huolehtii yhdessä työnjohtajien kanssa siitä, että työmaan arki sujuu suunnitelmien mukaisesti.

– Aamusta käydään läpi, mitä päivän töihin kuuluu ja minkälaisia toimituksia on tulossa sekä tehdään työnjakoa. Päivän aikana seurataan jatkuvasti aikatauluissa pysymistä ja töiden yhteensovittamista. Myös sääennusteita on pidettävä silmällä. Tänä vuonna alkutalven lauha keli on edistänyt valutöitä, Helisten kertoo.

Huomio turvallisuuteen ja ympäristöön

Maailmantilanteen aiheuttamat markkinamuutokset ovat tuoneet myös Lestijärven tuulipuiston rakentajille ratkottavaa. Varautuminen sekä hyvä yhteistyö tavarantoimittajien kanssa ovat auttaneet viemään hanketta eteenpäin aikataulun mukaisesti. 

Kun vastaan tulee haasteita, niihin tartutaan yhteistyön kautta etsien porukalla parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. 

– Tässä on hyötyä asioita eteenpäin vievästä ja ratkaisukeskeisestä toimintatavasta. Isossa projektissa ei ole varaa jäädä painimaan ongelmien kanssa, vaan kaikkien on pidettävä mielessä yhteinen tavoite ja päämäärä, Mäkelä toteaa.

Työturvallisuus on KSBR:n työmailla jatkuvan huomion kohteena. Kaikki lähtee jo aikataulun suunnittelusta ja työnjaosta, joilla ennaltaehkäistään päällekkäisyyksiin liittyviä riskejä. Viikoittain järjestettävässä työturvallisuusvartissa käsitellään vaihtuvia ajankohtaisia aiheita. Työmaalla turvallisuudesta huolehtiminen taas kuuluu päivittäiseen työhön.

– Turvallisuusasioita seurataan ja valvotaan jatkuvasti, ja kerran viikossa tehdään työturvallisuusmittaus. Myös jokaisen työntekijän on mahdollista ilmoittaa työmaalla tekemistään havainnoista, Helisten kertoo.

Ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta pyritään minimoimaan kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi kuljetusten tarvetta vähentää olennaisesti se, että teiden ja nostokenttien rakentamiseen tarvittava kiviaines louhitaan ja murskataan puistoissa sijaitsevissa louhoksissa. Myös betoniasema tuodaan paikan päälle.

– Rakennuttajan lähtötietojen pohjalta suunnittelemme, miten työt on järkevää toteuttaa. Tarvittaessa esitämme myös vaihtoehtoja, ja mahdollisuuksien mukaan kuuntelemme maanomistajia. Tässäkin asiassa yhteistyö on tärkeää, Pukinkorva toteaa. 

Hyötyä lähialueen elinkeinoelämälle

Isossa hankkeessa työskentely tarjoaa mukanaolijoille monenlaisia oivalluksia ja onnistumisen hetkiä. Sähköverkon ja sähköasemien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Ville Manninen pitää erityisen palkitsevana työvaiheena sitä, kun paperille ja Excel-taulukoihin kirjatut asiat alkavat konkretisoitua työmaalla. 

– Matkan varrella ehtii myös syntyä monenlaisia ahaa-elämyksiä siitä, miten asioita voidaan vielä entisestään kehittää tulevaisuuden hankkeita varten.

Tuulivoimahanke tarjoaa mainion näköalapaikan koko energia-alalle. Uusiutuvan energian tuotantoa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Samaan aikaan sen tarvetta lisää yhteiskunnan sähköistyminen ja Venäjän tuontienergiasta irtautuminen.

– Kyllä tässä työssä on merkitystä sillä, että omalta osalta saa olla mukana rakentamassa kotimaista energiantuotantoa. Tuulivoimalla on tällä hetkellä tärkeä osa sähköntuotannossa, Manninen sanoo.

Paikallisesti tuulipuistolla on huomattava merkitys jo pelkästään taloudellisesti: Lestijärvi saa tuulipuistosta vuosittain noin 2,5 miljoonan euron kiinteistöverotulot, joiden turvin pieni kunta voi kehittää palvelujaan. Lisäksi merkittävä osa noin 650 miljoonan euron investoinnista hyödyttää eri tavoin koko lähialueen elinkeinoelämää.

Ja kun kyseessä on Suomen suurin tuulivoimatyömaa, sen vaikutusta ei voi olla huomaamatta myös kirkonkylän raitilla.  

– Pienille paikkakunnille tuulivoimatyömaat tuovat liikettä ja elämää. Täälläkin hanke näkyy monella tapaa paikallisessa arjessa, Pukinkorva toteaa.