Hyppää sisältöön

Suomen eteläisin satama kasvaa ekologisesti

Suomen eteläisin satama kasvaa ekologisesti

18.02.2022

Hangon Sataman kautta kulkeva rahti on liki tuplaantunut viiden vuoden aikana. Kasvun myötä satamainfran kehittämisessä ja rakentamisessa on panostettu ekologisuuteen.

Hangon Sataman kautta kulkevat rahtimäärät ja satamaan saapuvien laivojen koot ovat kasvussa. Sataman kapasiteettia on kehitetty pitkäjänteisesti ja ekologisesti vastaamaan kasvuun.


TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | HANGON SATAMA

Hangon Sataman kautta kulkevan rahdin määrä on viidessä vuodessa liki tuplaantunut ja kasvun odotetaan jatkuvan. Hangon Sataman teknisen johtajan Björn Peltosen mukaan kasvu johtuu RoRo-rahtilaivojen koon voimakkaasta kasvusta ja yhä useampien merikuljetusten keskittämisestä Hankoon. 

– Hanko on sijainniltaan optimaalinen. Keski-Eurooppa on lähellä ja sataman saavutettavuus mereltä käsin on Suomen nopein. Talvisinkin meri Hangon edustalla on pitkälti jäätön. Alukset säästävät merkittävästi aikaa ja polttoainetta, kun ne saapuvat tänne. Hangosta rahdin maakuljetuksetkin onnistuvat nopeasti Suomen suurimpiin asutuskeskuksiin 2–3 tunnissa, Peltonen kertoo. 

Tulevaisuuden isommat alukset tuovat suurempia lasteja kerralla, mikä haastaa satama-alueen logistiset järjestelyt. Vastatakseen merikuljetuksissa tapahtuviin muutoksiin, Hangon Satama on investoinut voimakkaasti infransa kehittämiseen 2010-luvulla.

– Olemme tehneet tietokonemalleja sataman logistisista muutoksista. Mallien pohjalta olemme tehneet kehittämissuunnitelmia satamaliikenteen ongelmakohtien minimoimiseksi, Peltonen kertoo.

Selkeyttä logistiikkaan 

Hangon Satama on kehittänyt määrätietoisesti satama-alueitaan, jotta niillä voidaan käsitellä kasvavia tavaravirtoja. Laitureita on kasvatettu isommille aluksille sopiviksi ja laiturien viereen on rakennettu paljon välivarastointitilaa. Näin rahdin edestakainen siirtely vähenee, ahtaus tehostuu ja työkoneiden päästöt vähenevät. 

EU:n Merten moottoritiet -hankeen osana toteutettu Länsisataman välivarastointitilan laajennusprojekti toteutettiin mahdollisimman ekologisesti. Hankkeessa hyödynnettiin ensisijaisesti satama-alueelta kaivettuja ja louhittuja maamassoja. Täydentävinä materiaaleina käytettiin lähialueen purkutyömaiden kierrätysmaa-aineksia. Tänä vuonna Länsisataman kehittämistä on jatkettu parantamalla liikennejärjestelyjä satama-alueella ja sen ulkopuolella.

– Satama-alueen turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan liikenneympyrällä, kaistamerkinnöillä ja opasteilla. Osalle alueista on asennettu ympäristöystävällinen, tehokas ja älykäs led-valaistus, jonka ominaisuuksia säädetään sääolosuhteiden ja sataman käyttöasteen mukaisesti. Tarkoituksenamme on päivittää valaistus lähitulevaisuudessa kokonaisuudessaan ympäristöystävälliseksi. Satamaan on jo asennettu aurinkopaneeleita omaa sähköntuotantoamme varten.

Väyliä vilkastuvalle liikenteelle

Hangon kaupunki, satama ja Väylävirasto ovat rakennuttaneet kevyenliikenteen väylän, joka alittaa satamaan johtavan vilkasliikenteisen Korsmaninkadun ja sen vieressä sijaitsevan ratapiha-alueen. 

– Korsmaninkatua kulkee satamaan keskimäärin noin 1000 rekkaa vuorokaudessa ja vilkkaasti liikennöity kevyenliikenteenväylä on koululaisten käytössä. Alikulku parantaa kevyenliikenteen turvallisuutta, nopeuttaa rekkaliikennettä ja vähentää liikenteen melua, Peltonen sanoo.

Kehitystoimenpiteitä tehdään myös Koverharin satama-alueelle. Laituri on peruskorjattu ja toinen syvä laituri on suunnitelmissa. Alueelle on rakennettu varastotiloja sekä tehokas tavaravaunujen purkualue. Väylävirasto suunnittelee Hanko–Hyvinkään -rautatien sähköistämistä ja satamaan johtavan laivareitin pullonkaulakohtien syventämistä. Tavoitteena on luoda isoille aluksille soveltuva 14 metrin syvyinen väylä. 

Haku