Startupit hyvinvoinnin ja ympäristön asialla

Aalto-yliopiston kampus on poikkitieteellisen tutkimuksen kehto. Monet tutkimushankkeet kasvavat startupeiksi, joiden tukikohtana toimii Aalto Startup Center -nimeä kantava yrityshautomo. Vuonna 1997 perustettu keskus on ollut yksi startup-ekosysteemin rakentamisen ja kehittämisen uranuurtajia Suomessa. Toimintaa ohjaa startup-kulttuurin dynaamisuus: ideoita ei ”haudota” loputtomiin, vaan niitä pilotoidaan ennakkoluulottomasti eteenpäin. 

Aalto Startup Center on vuosien saatossa onnistunut luomaan kestäviä yrityksiä, jotka osaltaan tukevat koko yhteiskuntaa. Yksi tuore esimerkki on hentoTouch-hanke. Sen puitteissa on kehitetty laite, joka voisi lievittää alkoholiriippuvuudesta kärsivien alkoholinhimoa. Laitteen vaikutus perustuu ihon hermoratoja aktivoivaan, miellyttävään kosketukseen, joka aktivoi parasympaattista hermostoa ja saa aivot erittämään muun muassa dopamiinia ja oksitosiinia. Vastaavaa pehmeyttä ja hellyyttä tarjoaa myös untuvankaltainen osmankääminhöytyvä – suomalaisesta luonnosta löytyvä raaka-aine, josta Fluff Stuff Oy kehittää ekologista ja vegaania vaihtoehtoa polyesterille ja untuvalle vastaamaan tekstiili- ja vaateteollisuuden kysyntään.

Osmankäämistä syntyi ekologinen tekstiilitäyte

Osmankäämi onlaaja kasvisuku, jonka lajit viihtyvät kosteikoissa. Sellainen ympäristö on esimerkiksi Aalto-yliopiston kampusalueella Otaniemessä sijaitseva Ossinlampi. Insinööriopiskelija Lukas Schuck keksi kerätä lammen laidoilla lojuvia osmankäämin höytyviä juuttipusseihin. Hän kiikutti ne kerhotalon oleskelutiloihin, jossa ne todettiin mukaviksi. Heräsi ajatus: voisiko höytyvää kaupallistaa? Kysymystä tarkastelemaan löytyi Aalto-verkoston strategi Tea Auramo, AD Amir Tahvonen ja tuotepäällikkö Laura Rusanen. 

– Käytämme osmankäämin höytyvää vaatteiden ja sisustustuotteiden prototyypeissä – eli esimerkiksi tyynyjen ja takkien täytemateriaalina. Ajatuksena on tuoda markkinoille ekologisesti kestävä ja vegaaninen vaihtoehto polyesterille ja untuvalle vastaamaan kasvavaan kysyntään, kertoo Rusanen. 

Otaniemen alueen merkitys hankkeelle on ollut kiistaton. Maaliskuussa Fluff Stuff Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Erno Launo kehuu Aalto Startup -keskusta, joka tasoittaa tietä niin innovaatioiden kaupallistamiseen kuin verkostoitumiseenkin. Alueen vahvuuksiin hän lukee esimerkiksi monialaisen koulutuksen, alati kehittyvän infran sekä pitkät perinteet oppilaitoksena ja yhtenä Suomen johtavana innovaatiokeskuksena. Entä millaisia kehityskohtia on havaittavissa? 

– Yksi selkeä haaste on alueen kehittämiseen liittyvän päätöksenteon monitahoisuus – ja varauksellisesti sanoen myös päätöksenteon kankeus. Tämä on toki ymmärrettävää. Kampus tuo yhteen eri tieteenaloja, jolloin monet eri toimijat täytyy osallistaa päätöksentekoon ja intressit sovittaa yhteen.

Monet eri toimijat täytyy osallistaa päätöksentekoon ja intressit sovittaa yhteen.

Fluff Stuffin kaltaisten, innovatiivisten ja kestävää kehitystä edistävien startuppien näkökulmasta Otaniemi on vertaansa vailla oleva toimintaympäristö. Myös asumisen näkökulmasta alueen suosio on kasvussa, mistä kielivät konkreettiset muutokset, kuten liikenneyhteyksien kehitys ja Keilaniemen kasvu.  

– Otaniemi on uniikki ekosysteemi, joka kannustaa rohkeaan ajatteluun. Se on tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, startuppien, etabloituneiden yritysten sekä rahoittajien kohtaamispaikka.

Mekaanista kosketusta sairauksien hallintaan

Voisiko mekaanisesti tuotettu kosketus lievittää alkoholiriippuvuudesta kärsivien alkoholinhimoa? Voidaanko ihon tuntoaistijärjestelmään kuuluvaa, silittävää ja kosketusta koodaavaa hermostollista järjestelmää hyödyntää sairauksien hoidossa ja stressinhallinnassa? Tätä tutkitaan Aalto-yliopiston ja Business Finlandin rahoittamassa hentoTouch-projektissa, joka sai alkunsa Aalto-yliopiston Biodesign Finland -projektista. 

– Tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille päälle puettava laite, jonka avulla kosketuksen terveydelliset hyödyt olisivat saatavilla silloinkin, kun sosiaalinen kosketus puuttuu. Tämä on pilottitutkimus, ja etsimme parhaillaan osallistujia, alustaa hankkeen lääketieteellisestä puolesta vastaava Juliana Harkki. 

Tutkimus toteutetaan monialaisesti: osa ryhmästä keskittyy aiheen terapeuttiseen puoleen, ja osa pohtii teknologisia ratkaisuja. Projektissa on konsultoitu niin teknologian, neuro- ja taloustieteen kuin tekstiilialojen huippuja. Yhtenä Otaniemen vahvuutena Harkki nostaa esille laitosten fyysisen läheisyyden: eri tieteenaloja ei ole hajautettu omille kampuksilleen, vaan ne toimivat rinta rinnan. Jonkinlaiseksi haasteeksi on osoittautunut eri laitosten tilojen ja laitteiden käyttö. Se ei ole aina onnistunut. Tästä syystä Harkki päätyi tekemään osan tutkimuksestaan tutkimusyhteistyönä Helsingin yliopiston Biomedicumissa.

– Laitosten läheisyys on kuitenkin suuri vahvuus: se madaltaa kynnystä yhteishankkeisiin ja luo tunnelman yhteisestä päämäärästä.

---