Hyppää sisältöön

Sote-sektorin tulevaisuus on digitaalinen

Sote-sektorin tulevaisuus on digitaalinen

20.01.2023

Oy Apotti Ab:n asiakaskokemusjohtaja Ulla Kuukan mukaan Apotti on vielä nuori ja sen kaikkien hyötyjen saaminen käyttöön vie oman aikansa.

Vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneilla hyvinvointialueilla on monenlaisia eri haasteita ratkaistavinaan. Apotin kaltaiset digitaaliset järjestelmät voivat olla avain sote-sektorin solmujen avaamiseen. Samalla voidaan parantaa asiakkaiden palvelemista ja saavuttaa kustannussäästöjä.

TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | ANNI HARTIKAINEN JA APOTTI

Oy Apotti Ab:n asiakaskokemusjohtaja Ulla Kuukan mukaan vuoden alussa aloittaneilla hyvinvointialueilla on lukuisia lyhyen ja pitkän aikavälin haasteita ratkaistavinaan. Lyhyellä aikajänteellä tärkeintä on varmistaa, ettei palveluiden saatavuus, työntekijöiden palkanmaksu tai asiakkaiden tukien maksu pääse
häiriintymään.

Pidemmällä aikavälillä hyvinvointialueiden on pystyttävä ratkaisemaan laaja-alaisempia haasteita, jotka liittyvät muun muassa väestön ikääntymiseen, sote-alan henkilöstöpulaan, henkilöstön jaksamiseen ja julkisen talouden kustannuspaineisiin.

– Sote-alan henkilöstöpula on valtava, ja julkisen talouden kustannuspaine edellyttää säästökohteiden löytämistä. Samanaikaisesti sote-palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä, kansansairauksien aiheuttamien terveysongelmien pahentuessa ja erilaisten globaalien uhkien todennäköisyyden kasvaessa, Kuukka luettelee. 

Kuukka pitää selvänä, että sote-alan haasteiden ratkaiseminen ei onnistu ilman nykyistä tehokkaampaa digitalisaation hyödyntämistä.

– Hyvinvointialueiden budjetit eivät riitä sote-alan haasteiden ratkaisemiseen perinteisin keinoin. Toisaalta henkilöstöpulaan ei rahakaan yksinomaan auta. Kehittämämme Apotti-järjestelmä on saanut ensimetreillään paljon kritiikkiä osakseen. Olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että ilman Apotin kaltaisten digitaalisten toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä sote-ala ei tule selviämään, Kuukka painottaa.

Tietojen tulee tavoittaa kaikki asianomaiset

Kuukan mainitsema Apotti on vuodesta 2012 lähtien kehitetty asiakas- ja potilastieto- sekä toiminnanohjausjärjestelmä, joka yhdistää Uudenmaan hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimijat. Apotti otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 2018 lähtien. Viimeisin käyttöönotto oli vuoden 2022 syyskuussa. Nyt järjestelmää käyttävät Helsingin kaupunki, Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, Kauniainen, joka on  osa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, sekä Vantaan ja Keravan (Vake) hyvinvointialue.

Apotti on korvannut satoja Uudenmaan sote-organisaatioiden aiemmin käyttämiä erillisiä tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustelleet keskenään. Kun järjestelmää päästään hyödyntämään täysimääräisesti, hyvinvointialueen ammattilaisten yhteistyö yli organisaatiorajojen helpottuu. Tämä luo mahdollisuuksia niin asiakkaiden parempaan palvelemiseen kuin kustannussäästöihinkin. Kuukka muistuttaa, että järjestelmä on vielä nuori ja sen kaikkien hyötyjen saaminen käyttöön vie aikansa. 

– Apotin tulee tehostaa toimintaa. Tiedot kirjataan järjestelmään kertaalleen, jonka jälkeen ne ovat kaikkien asiakasta palvelevien ammattilaisten käytettävissä lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Näin asiakkaan ei tarvitse kertoa taustaansa moneen kertaan hoitavan tahon vaihtuessa. Samalla esimerkiksi lääkitysvirheiden ja turhien päällekkäisten tutkimusten riski vähenee, kun potilastiedot ovat kaikkien hoitavien tahojen saatavilla, Kuukka sanoo.

Tiedot viedään Apottiin niin sanotussa rakenteisessa muodossa. Tämä mahdollistaa muun muassa niiden hyötykäytön vapaata tekstiä paremmin sekä lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Toiminnan tehostumisen ohella lisääntynyt datan hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen, palvelujen vaikuttavuuden mittaamiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. 

Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointialueen toimintaa kuvaavien raporttien ja tilastojen laatimiseen. Dataa voidaan hyödyntää myös kansainvälisten tutkimusten aineistoina ja sairauksien Käypä hoito -suositusten eteenpäin kehittämisessä.

– Voimme tarjota asiakkaillemme laadukkaampia, oikea-aikaisempia, kokonaisvaltaisempia ja asiakkaan tarpeeseen sopivampia palveluja. Jatkuvalla mittaroinnilla voimme myös varmistaa hoitopolkujen vaikuttavuuden. Henkilökunnan ohella potilas tai asiakas itse sekä hänen asioitaan hoitavat omaiset pystyvät seuraamaan hoidon etenemistä. Tämä parantaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja luo turvallisuuden sekä voimaantumisen tunnetta, Kuukka sanoo.

Maisa on monessa mukana

Hyvinvointialueiden käyttöön soveltuvat laajat tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmät on tarkoitettu lähtökohtaisesti sote-ammattilaisten käyttöön. Loppuasiakkaat linkitetään järjestelmään asiakasportaalin kautta. Apottiin kuuluvaa Maisa-asiakasportaalia käyttää jo lähes miljoona kansalaista. 

Maisan kautta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat voivat muun muassa tehdä ajanvarauksia, uusia reseptejään, nähdä laboratorio- ja kuvantamistutkimustensa tulokset, kirjata terveydenseurantatietoja sekä viestiä sote-ammattilaisten kanssa. 

– Maisa on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Sen avulla asiakas tietää täsmälleen, miten hänen asiansa etenee. Portaalin kautta asiakas voi myös olla helposti yhteydessä sote-alan ammattilaisiin.

Maisaa voidaan hyödyntää erittäin monipuolisesti. Esimerkiksi syöpäpotilaiden hoito-ohjelmat on viety kokonaisuudessaan Maisaan. HUSin päivystyksessä ja Helsingin kaupungin neuvoloissa on puolestaan hyödynnetty Maisaa etävastaanottopalvelujen järjestämisessä.

– Etäneuvolapalveluilla voidaan joko täydentää tai korvata perinteisiä neuvolakäyntejä. Neuvolahenkilökunnan hyvä tavoitettavuus tukee olennaisesti perheiden hyvinvointia ja voi auttaa esimerkiksi jaksamisessa. Neuvolan työntekijät ja nuoret perheet ovatkin antaneet Maisasta erityisen hyvää palautetta, Kuukka hehkuttaa.

RATKAISU MONEEN ONGELMAAN

  • Hyvinvointialueiden on pystyttävä ratkaisemaan sote-alan henkilöstöpulaan sekä kustannuspaineisiin liittyviä haasteita.
  • Väestön ikääntyessä ja globaalien uhkien todennäköisyyden kasvaessa sotepalveluiden tarve kasvaa. 
  • Apotti on korvannut jo satoja Uudenmaan sote-organisaatioiden hyödyntämiä järjestelmiä, jotka eivät
    keskustelleet keskenään.
  • Tarvittavan tiedon tulee olla jokaisen sitä tarvitsevan käytössä oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa.



Digitalisaatiolla on huimat mahdollisuudet, jos lainsäädäntömme vain sallii sen käytön

Tällä hetkellä tiedon tehokkaan hyödyntämisen esteenä on Suomen vallitseva, osin ristiriitainenkin lainsäädäntö.

Oy Apotti Ab:n Business Managerina toimiva Anu Lankinen uskoo digitaalisten järjestelmäratkaisujen tuovan tulevaisuudessa huomattavia kehitysmahdollisuuksia hyvinvointialueille.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Epic Systemsin alustalle rakennettuun Apotti-järjestelmään on jo nyt integroitu noin 140 hyvinvointialueiden toimintaa tukevaa järjestelmää. Jatkossa ekosysteemiä on mahdollista laajentaa joustavasti innovatiivisilla tietomalleilla, järjestelmillä ja integraatioilla.

Apotin käytettävyyden ja toiminnallisuuksien voidaan odottaa kehittyvän nopeaan tahtiin. Oy Apotti Ab:ssä järjestelmäkehityksen parissa työskentelee tällä hetkellä noin 300 työntekijää. Vahvaa kehitystukea on saatavissa Epiciä käyttävien organisaatioiden globaalista verkostosta – järjestelmällä on tällä hetkellä 490 käyttäjäorganisaatiota ja yli 10 000 järjestelmäkehittäjää.

Lankisen mukaan Oy Apotti Ab:ssä on rakennettu toistaiseksi Apotin kivijalkaa, jotta Apotti pystyy vastaamaan hyvinvointialueiden akuutteihin tarpeisiin. Jatkossa järjestelmäkehityksessä voidaan keskittyä yhä enemmän työkaluihin, jotka mahdollistavat sairastavuuden ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn ja joilla tuetaan asiakkaiden omatoimisuutta. 

Apotti pystyy jatkossa tukemaan hyvinvointialueiden ennakointia edellyttäviä toimenpiteitä muun muassa ennustavien tietomallien avulla. Niiden avulla esimerkiksi terveydenhuolto voi kohdentaa palveluitaan oikea-aikaisesti tietyn sairauden riskiryhmään kuuluville tai lastensuojelu voi kohdistaa perheille tukitoimia, joiden avulla huostaanotoilta voidaan välttyä.

– Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja varhaiseen puuttumiseen tarvittavaa tietoa saadaan esimerkiksi Apotin itsepalveluraportointiratkaisuista, kuten HealthyPlanet- ja SlicerDicer-sovelluksista. Ne tuovat uuden visuaalisen ja dynaamisen ulottuvuuden raportointidatan tarkasteluun ja hyödyntämiseen väestötasolla. Asiakkaiden ja potilaiden kokonaistilanteesta saadaan tietoa vaivattomasti esimerkiksi tautiryhmittäin ja heitä on mahdollista tavoittaa kätevästi laajoinakin joukkoina sekä kutsua riskiryhmäläisiä tarkempiin tutkimuksiin. Näin esimerkiksi sairaudet eivät pääse vaikeutumaan ja etenemään, Lankinen sanoo.

Tällä hetkellä tiedon tehokkaan hyödyntämisen esteenä on Suomen vallitseva, osin ristiriitainenkin lainsäädäntö. Esimerkiksi tiedon toisiokäytön käsitettä tulkitaan monin eri tavoin ja se tuo haasteita myös järjestelmien tuotekehitykseen. Lankinen ja Oy Apotti Ab:n asiakaskokemusjohtaja Ulla Kuukka odottavat, että hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä auttaisi sote-alan ammattilaisten ja heitä tukevien tietojärjestelmien mahdollisuuksia auttaa kuntalaisia nykyistä paremmin.

– Lainsäädännön tulisi huomioida nykyistä paremmin Suomen väestön kokonaisetu. Sen tulisi mahdollistaa tiedon avulla laadukas, ennakoiva ja uuden tiedon rakentamisen mahdollistava tietotuotanto ja tietoon pääsy, myös tutkimukseen tarvittavan tiedon osalta. Tiedon tulee olla jokaisen sitä tarvitsevan käytössä oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa, Lankinen toteaa.

Haku