Sivistys on hyvinvoinnin ja kestävän kasvun perusta

Perusopetuksen ydintehtävä on kehittää oppilaiden perustietoja- ja taitoja, jotka luovat pohjaa oppimiselle myös elämän myöhemmissä vaiheissa. Niiden merkitys korostuu tulevaisuuden työikäisissä entisestään, kun väestön ikääntymisen myötä hyvinvointimme ja kilpailukykymme säilyttämiseksi yhä useamman tulee osata yhä enemmän. Näin ollen on tärkeää, että kouluissa voidaan keskittyä rakentamaan vahvaa osaamisen perustaa ja ruokkimaan intoa uuden oppimiseen. Todellisuudessa koulutuksen järjestäjiltä kuluu paljon aikaa myös ulkopuolisten asioiden ratkomiseen ja hallinnolliseen työhön. Tämä on pois opetukseen ja sen suunnitteluun varatusta ajasta.

Aktiivinen vuorovaikutus edistää hyvinvointia

Päihdeongelmat, liikkumattomuus, kavereiden löytäminen ja muut vastaavat lasten ja nuorten elämän haasteet ovat perinteisesti kuuluneet perheiden kasvatusvastuun piiriin. Entistä useammin ongelmien ratkaiseminen ulkoistetaan kouluille, vaikkei niillä ole siihen aina toimivaltaa saati resursseja. Sivistys-, tutkimus-, ja koulutusalan työnantajien edunvalvoja Sivista viestii, ettei koulun voida odottaa ratkaisevan kaikkia haasteita. Sen sijaan koulu tulisi nähdä yhteistyön paikkana, jossa palvelut ja tuki tuodaan lähelle lapsia ja nuoria.

– Tästä näkökulmasta ajankohtainen opiskeluhuollon siirtyminen hyvinvointialueille on riski. Koulujen ja hyvinvointialueiden moniammatillisen yhteistyön on oltava erittäin tiivistä ja sujuvaa, jotta palvelut saadaan lähelle oppilaita, Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen toteaa ja peräänkuuluttaa aktiivista vuorovaikutusta myös oppilaitosten ja perheiden välillä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tarpeettoman tiukka ohjaus ja erilaisten hankkeiden raportointivelvollisuudet ovat lisänneet opetushenkilökunnan hallinnollisen työn määrää. Hassisen mukaan koulutuksen järjestäjillä on paras tieto koulun tarpeista, siispä ohjauksen sijaan kaivattaisiin luottamusta:

– Seuraavalla hallituskaudella on varmistettava, että rehtoreilla ja opettajilla säilyy mahdollisuus tehdä paikallisia ratkaisuja niin rahoituksen, opetuksen, työtapojen kuin oppimateriaalien suhteen. Esimerkiksi oppimisen tuen palveluja tulisi pystyä kohdentamaan oppijoiden koulukohtaisesti vaihtelevien tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää paikallista liikkumatilaa ja päätösvaltaa.

Koulutuksen järjestäjillä on valtava määrä osaamista

Suomalaiset tunnetusti ymmärtävät koulutuksen merkityksen. Ei siis ole ihme, että oppilaiden osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen heikentyneet tulokset ovat herättäneet huolta julkisessa keskustelussa.

– On hyvä ymmärtää, että oppimistulokset Suomessa ovat edelleen maailman huippua. PISA-tutkimusten perusteella suunta on kuitenkin väärä. Jotta trendi saadaan käännettyä, kehittämistyössä on ehdottoman tärkeää kuunnella koulutuksen järjestäjien ääntä. Siellä on valtava määrä käytännön osaamista.

Kirjoitus-, luku-, ja laskutaidon kehittämiseen tähtäävien toimien lisäksi tulee huomioida myös tulevaisuuden taitojen, kuten luovuuden, ongelmanratkaisun, kriittisen ajattelun ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Vain niiden päälle voi rakentaa uutta oppimista siten, että yhteiskunnan osaamis- ja koulutustaso nousee kestävällä tavalla.