Sielukas toimisto tukee sekä persoonia että työkulttuuria

Sieluttomien toimitilojen aika on ohi. Enää yleisluontoiset konttorit, joissa voisi toimia mikä tahansa yritys, eivät vedä puoleensa. Nykyään suuntaus on kohti sielukkuutta ja persoonallisuutta, luovia tiloja, joissa ihminen rentoutuu ja hänen ajatuksensa juoksee. Työympäristöjen tulee tukea yrityksen identiteettiä ja yksilöllistä työkulttuuria. Aina parempi, jos tilat onnistuvat ottamaan huomioon henkilöstön persoonia. Tällaisia tuloksia sai rakennusyhtiö NCC tulevaisuuden toimitilojen suunnittelun tueksi teettämässään Työn uudet kasvot -tutkimuksessa. 

– Kotitoimistot ovat entistä varustellumpia ja ergonomisempia, joten toimitilojen on vedettävä niille vertoja. Työympäristöt on suunniteltava entistä räätälöidymmin paitsi toimiviksi myös viihtyisiksi ja kutsuviksi, taustoittaa NCC:n kiinteistökehityksen Eelis Rytkönen, jonka tuore titteli on kestävyys- ja innovaatiokippari. 

NCC:n omassa pääkonttorissa suuntaus näkyy esimerkiksi kahvihuoneessa, jossa voi istahtaa sohvalle tai pianon ääreen tai vaikkapa kattoon kiinnitettyyn keinuun. Keinuminen ja musisointi ovat luonteva osa työpäivää, sillä on entistä tärkeämpää, että toimitila on miltei kodinomainen. Jos entisaikaan johtaja vahti, ettei kahvihuoneeseen jäädä rupattelemaan, nykyjohtaja ymmärtää, että töihin tullaan nimenomaan tapaamaan kollegoja, vaihtamaan ajatuksia ja saamaan muista inspiraatiota.

Palvelut tulevat toimistoon 

Tekijät vaativat, työnantaja palvelee. Myös tällainen teesi nousi esiin Työn uudet kasvot -tutkimuksessa. Se liittyy tiiviisti toiseen esille tulleeseen teesiin, jonka mukaan paras työkulttuuri voittaa. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että yritys kiinnostaa parhaita tekijöitä ja että he haluavat jäädä palvelukseen.

Nykyjohtaja ymmärtää, että töihin tullaan inspiroitumaan.

NCC:n kiinteistökehityksen Eelis Rytkönen

– Koska työvoimapula pahenee ja etenkin asiantuntijoista on pulaa, tekijöistä kilpaillaan palkan ja vapausasteen lisäksi työympäristön ja sen tarjoamien etujen ja palveluiden avulla. Inspiroiva toimitila on suuri vetovoimatekijä, mutta suuri merkitys on myös palveluilla ja sijainnilla. Toimitalo saisi mielellään sisältää esimerkiksi kuntosalin ja pakettipalvelun. Vielä parempi, jos se sijaitsee palvelujen ympäröimänä, Rytkönen valottaa.

Soljuvaa fengshuita

Yrityksen johtoportaan on tärkeä valmistautua entistä perusteellisemmin uuden pääkonttorin tai toimitilan suunnitteluvaiheeseen. Arkkitehdin lisäksi tarvitaan kenties työelämäkonsulttia, psykologia tai jopa aivotutkijaa. Henkilöstön persoonallisuudet, eri työskentelytavat ja toiveet on syytä selvittää tarkasti, jotta työpaikan vetovoimatekijät ovat kirkkaat. 

– Tiloilta toivotaan tarkoituksenmukaisuuden lisäksi hyvää tunnelmaa ja esteettisyyttä. Kliinisen perusympäristön sijaan tulee miettiä soljuvaa fengshuita. Lisää miettimistä ja ristiriitaa suunnitteluun tuo toki se, että ihmiset viettävät toimistoilla entistä vähemmän aikaa, mutta palvelutason on siltikin oltava entistä parempi.

Muuttunut työelämä on uudistanut myös NCC:n tapaa kohdata asiakkaansa. Rytkönen kertoo NCC:n auttavan asiakkaitaan enenevissä määrin ymmärtämään yrityskulttuuriaan ja tulkkaamaan sitä tilakielelle. 

NCC:n kannalta suunnittelua monimutkaistaa lisäksi pyrkimys kiinteistöjen pitkään elinkaareen ja sen sisältämä muuntojoustavuuden vaade. Jotta hanke olisi ekologinen, toimitalo tulisi mielellään voida muuttaa myöhemmin esimerkiksi asunnoiksi tai hotelliksi.

Työn uudet kasvot -tutkimukset teki NCC:lle Un/known Oy. Se perustuu lähes 600 tietotyöläisen ja 13 asiantuntijan näkemyksiin. Tutkimus tehtiin touko-kesäkuussa 2022. Sen tulokset kertovat myös nelipäiväisen työviikon tekevän tuloaan. Työn mitaksi nousee kasvavasti itse suorite työajan sijaan.

ncc.fi/tyonuudetkasvot