Sataman logistiikka kehittyy monipuolisesti

Sähköistetty rautatieyhteys, Koverharin uusi laituri, satamien sisäisten toimintojen digitalisointi sekä UnitSpotter kehittävät Hangon Satamaa.
Teksti Jarmo Seppälä Kuva Hangon Satama
Hangon Satama on Suomen neljänneksi suurin kaupallinen satama. Pääsatama on Länsisatama, jonka kautta teollisuuden ja kaupan tuonti ja vienti hoidetaan. Suurin osuus on yksikköliikenteellä, mutta myös metsäteollisuuden tuotteet kulkevat pääosin tämän sataman kautta. Ulkosatama keskittyy enimmäkseen autontuontiin ja Koverharin satama irtolastiin.
Satama toimii vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Etuna on myös se, että Hankoa ympäröi avovesi miltei koko vuoden.
Sähköistetty rata satamiin
Hangon satamien toiminta tehostuu ja palvelut paranevat, kun pitkään suunnitelmissa ollut Hanko-Hyvinkää-radan sähköistys toteutuu. Koko 149 kilometrin mittainen rata sähköistetään ja sen turvallisuutta parannetaan. Uudistukset valmistuvat vuoteen 2024 mennessä.
– Sähköistetty rata ulottuu myös Hangon satamiin. Näin kilpailukykymme kohentuu huomattavasti, kun veturien vaihdot jäävät pois ja liikennekustannukset alenevat. Uudistettu rata on erittäin myönteinen asia koko alueelle, joten myös kunnat ovat edistäneet hanketta aktiivisesti, Hangon Satama Oy:n toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo.
Radan sähköistys on myös ympäristöteko, kun dieselveturit korvataan tälläkin rataosuudella sähkövetureilla. Se sopii myös hyvin Hangon Satama Oy:n tavoitteeseen olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuonna 2024.
Lisää laituritilaa Koverhariin
Hangon Sataman palveluja parantaa osaltaan myös Koverharin sataman lisälaiturin rakentaminen. Satamalla on Koverharissa noin 150 hehtaarin alue, jonne rakennetaan uusi, 300 metrin pituinen laituri. Samalla satamaan johtava väylä syvennetään 15 metriin ja muotoillaan paremmaksi. Tämä noin 15 miljoonan euron hanke valmistuu samoihin aikoihin radan sähköistyksen kanssa.
Ahlvikin mukaan uusi laituri ja parannettu väylä vahvistavat entisestään Koverharin merkitystä irtolastisatamana, jonne voidaan ohjata aiempaa isompia laivoja.
– Pidän hyvin epätodennäköisenä, että Suomen etelärannikolle enää syntyy uusia satamia, joten Koverharin merkitys porttina Suomeen kasvaa tulevaisuudessa.
Tekniikka tehostaa toimia
Iso toiminnallinen harppaus on ollut tavarankäsittelyn digitalisoiminen Hangon satama-alueilla.
– Hanko on rekkasatama, ja lastien paikat alueella on tarkasti mietitty ja merkitty. Näin saadaan toimintoihin lisää tehoa ja asiakkaille ajantasaista tietoa rahdin sijoittumisesta. Myös kuljetuskaluston odotusaika on saatu hyvin lyhyeksi.
Sataman sisäisiin toimintoihin on kiinnitetty muutenkin paljon huomiota. Alueella on paljon toimijoita, jotka yhdessä ovat kohentaneet alueella liikennöintiä ja sen turvallisuutta. Sataman sisäisen infran parantamiseen kuuluvat myös entistä selkeämmät tiemerkinnät, traileriruudut ja opasteet.
Hangon Sataman kehittämä ja kustantama UnitSpotter-palvelu on suunniteltu tasaamaan tyhjäajon ongelmaa. Noin kaksi vuotta käytössä ollut järjestelmä on koko Suomen kattava helppokäyttöinen ja reaaliaikainen luotettavien toimijoiden yhteistyöalusta, jossa vetoauto ja perävaunu kohtaavat.
– UnitSpotter on palvelu asiakkaillemme eli sillä saadaan lisää tehoa toimintaan ja pienennetään päästöjä, kun tyhjä ajo vähenee.