Sairastunut kaipaa joustavuutta sekä työyhteisön apua

Harvinainen akustikusneurinooma häiritsee tasapainoa, vie kuulon korvasta ja tuo tilalle tinnituksen, pahoinvoinnin tai huimauksen. 

^{TEKSTI | TARJA KOIKKALAINEN JA PÄIVI LIIPPOLA   KUVA | RAWPIXEL}

Akustikusneurinooma eli vestibulaarischwannooma on harvinainen, hyvänlaatuinen kasvain kahdeksannessa aivohermossa. Se luokitellaan luokan 1 aivokasvaimeksi, jossa raja aivokudokseen on tarkka. Kasvain voi painaa aivokudosta, mutta ei kasva aivokudoksen solujen sekaan tai leviä kehoon.

Kasvaimen ensioireita ovat toispuoleinen kuulon alenema, tinnitus sekä huimaus tai tasapainohäiriöt. Kasvaessaan AN voi aiheuttaa lisääntyvää päänsärkyä. Oireet eivät näy, mutta tuottavat epämääräisen huojuvan outouden olotilan.

AN hoidetaan joko mikrokirurgisella leikkauksella tai sädettämällä – sen koko vaikuttaa hoitopäätökseen. Pienten kasvainten kasvutaipumusta voidaan seurata toistuvilla MRI-kuvauksilla pitkäänkin. Sen kasvu voi myös pysähtyä, jolloin hoitotoimia ei tarvita. Hoidoilla poistetaan kasvain, mutta kaikki oireet eivät korjaannu. Hoidon seurauksena voi joskus olla kasvohalvaus, josta nykyisin toivutaan vuoden kuluessa lähes kokonaan. Jäljellä oleva kuulo ei aina säily, mutta tasapaino vahvistuu liikkumisen myötä.

Kuuro korva, suuntakuulon puuttuminen sekä tasapainohäiriö voivat lisätä tapaturmariskiä useissa ammateissa. Yksikorvainen ei kuule äänen suuntaa ja tärkeä viesti voi jäädä kuulematta konttorissa, liikenteessä, rakennuksella tai kotona. Kokous- ja asiakaspalvelutilanteet vaativat tarkkaavaisuutta, ja ne koetaan haasteellisina ja kuluttavina. Kuulokoje ei palauta suuntakuuloa, eikä yksikorvaisen stereokuulokojetta ole vielä keksitty. 

Kasvohalvaus voi aiheuttaa hankaluutta puhumiseen, syömiseen ja näkemiseen. Avokonttori työympäristönä tai erillisen työtilan puuttuminen lisää kuormittumista hälyn ja metelin vuoksi. Väsymys sekä keskittymisen ja muistin ongelmat ovatkin yleisiä. Kuulo-ongelmat, meluisa työympäristö ja heikentynyt sietokyky vähentävät myös sosiaalisia kontakteja. 

Työjärjestelyllä hyvinvointia

Häiriöt voivat ajan mittaan käydä liikaa voimille, jos työympäristöä ei pysty sopeuttamaan. Päivän tehtävistä selviytyminen kuormittaa silloin tavanomaista enemmän. Jaksamattomuuskierteessä ollaan, kun yölepo ei riitä palautumiseen. 

Fysio-, puhe- ja/tai neuropsykologisella kuntoutuksella sekä tarvittavien apuvälineiden hankinnalla voidaan nopeuttaa sairastuneiden työhön paluuta hoitojaksojen jälkeen. Joustavat työjärjestelyt parantavat työssä jaksamista merkittävästi. Työhön paluu hoitojen jälkeen onnistuu usein paremmin, jos voi aluksi olla osa-aikaisena. 

Työkaverit voivat tukea vaikkapa varmistamalla, että huonokuuloinenkin kuuli, mitä kuulla piti. Akustikusneurinooma on harvinainen sairaus, eivätkä kaikki ammattilaisetkaan tunne sen vaikutuksia riittävästi. Työterveyshenkilöstön apu sekä ymmärtävä työnantaja mahdollistavat paljon.