Sähköpotkulautailun kasvava kysyntä näkyy katukuvassa

Sähköpotkulautojen ja niitä operoivien yritysten määrä on kasvanut vauhdilla. Merkittävien hyötyjen lisäksi myös ikävät lieveilmiöt ovat lisääntyneet katukuvassa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna kaupungeille tarpeeksi työkaluja alan sääntelyyn.

^{TEKSTI JA KUVAT | TIER}

Useiden kaupunkien katukuvaan on viime vuosina ilmestynyt runsaasti uusia jaettavia sähkökäyttöisiä potkulautoja. Ne tuntuvat vallanneen kaupunkitilan, ja tälle on syynsä: Suomen lainsäädäntö ei huomioi uusia liikkumisen tapoja ja yhteiskäyttöisiä sähköisiä liikkumisvälineitä riittävästi. Käytännössä mikä tahansa yhtiö voi halutessaan tuoda rajoittamattoman määrän potkulautoja mihin tahansa kaupunkiin.

Tilanne on johtanut haasteisiin, joita suurissa kaupungeissa on jo nähty: sähköpotkulautoja on määrällisesti liikaa, ja niillä ajetaan miettimättä seurauksia. Yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja ja -pyöriä vuokraavat operaattorit toimivat keskenään hyvin erilaisilla laatu- ja turvallisuusstandardeilla, ja kilpailu kaupunkien markkinaosuuksista on kovaa.

Lakiin perustava sääntely takaisi turvaa liikkumiseen

Jotta kaikkien tienkäyttäjien turvallinen ja miellyttävä liikkuminen voidaan varmistaa, tarvitaan alalle lakiin perustuvaa sääntelyä. Ratkaisuna olisi kaksivaiheinen uudistus, jossa puututtaisiin päihteiden vaikutuksen alaisena ajamiseen asettamalla sähköpotkulaudoille promilleraja sekä otettaisiin käyttöön lisenssimalli. 

– Lisenssimallin avulla kaupungit voisivat ohjata toimijoiden ja sähköpotkulautojen määrää sekä pysäköintiä. Malli toisi merkittäviä parannuksia kaikille kaupunkilaisille riippumatta siitä, käyttävätkö he sähköpotkulautoja itse vai eivät. Lisäksi se edistäisi kevyen liikenteen infrastruktuurin kehitystä, TIER Mobility Finlandin maajohtaja Elina Bürkland kertoo.

Lisenssimallissa on kyse laatukilpailutuksesta, joka antaisi kaupungeille mahdollisuuden kilpailuttaa alueella toimivat sähköpotkulautaoperaattorit asettamillaan kriteereillä ja valita ne täyttävät toimijat. Kriteerit voivat perustua esimerkiksi turvallisuuteen tai vastuullisuuteen. Toimijoiden tulee sitoutua kaupungin edellyttämiin sääntöihin; muutoin lisenssi voidaan evätä, jolloin toimija joutuu poistumaan kaupungista kokonaan.

Lisenssimallia Oslosta

Asukasluvultaan Helsinkiä vastaavassa Oslossa lisenssimalli on parantanut kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta, kun kaupunki rajoitti sähköpotkulautojen määrän kahdeksaan tuhanteen entisestä kolmestakymmenestä tuhannesta. Määrä jaettiin kolmen yhtiön kesken niin, että kilpailutuksessa pisteitä myönnettiin julkisten alueiden pysäköintiongelmien ratkaisuehdotuksista, kestävästä liiketoimintamallista sekä turvallisesta toiminnasta. Norjassa on otettu käyttöön myös promillerajat.

– Operaattoreiden ja kaupunkien välinen yhteistyö perustuu Suomessa tällä hetkellä ainoastaan vapaaehtoisiin sopimuksiin. Kaikesta ei kuitenkaan voida sopia jo pelkästään kilpailulainsäädännön vuoksi. Lisäksi vapaaehtoisten sääntöjen kohdalla sitoutumisen aste riippuu jokaisesta toimijasta itsestään, eikä laiminlyönteihin oikein voida puuttua, Bürkland toteaa.