Sähköautojen latauspisteille on kasvava tarve

Terawatt Oy on lähtenyt mukaan sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Yhtiö toteuttaa sähköautojen latausjärjestelmiä talo- ja kiinteistöyhtiöihin, yrityksiin sekä omakotitaloihin.

– Visiomme on olla alan kärkitoimija ja halutuin kumppani, linjaa Terawatt Oy:n toimitusjohtaja Jussi Holma.

Sähköautoilun suosio on kasvussa, ja ladattavien autojen määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti myös tulevaisuudessa. 

– Eri arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa olisi jopa 600 000 ladattavaa autoa, sanoo Terawattin suunnittelupäällikkö Erkki Leppälä.

Sähköautojen latausjärjestelmien rakentaminen on pitkälti sähköistä talotekniikkaa: kiinteistöissä tapahtuvaa sähköjärjestelmien suunnittelua sekä niiden asennusta.

– Siitä lajista meillä on pitkä, vuosien kokemus. Olemme toimineet lähes kaikenkokoisissa kiinteistöissä omakotitaloista kerrostaloihin sekä marketeissa ja erilaisissa liike- ja toimitiloissa. Linjasaneerausten myötä eri aikakausien taloyhtiöt ovat meille toimintaympäristöinä tuttuja, Holma toteaa.

Kuten tiedetään, sähköauton tankkaaminen on huomattavasti pidempi prosessi kuin polttomoottoriauton.

– Hyvä kysymys on se, mihin latausasemat kannattaa rakentaa. Tilastot kertovat, että suomalaiset ajavat autolla noin 13 600 kilometriä vuodessa. Se tekee päivää kohden noin 37 kilometriä. Kaupunkiajossa ollaan liikenteessä arviolta noin tunnin verran. Loppuajan auto seisoo parkissa jossakin, yleensä kodin, työpaikan tai kaupan pihalla, Leppälä sanoo.

Miten taloyhtiö varautuu?

Uusi laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla asettaa velvoitteita taloyhtiöille, joilla on yli neljä parkkipaikkaa. Velvoite koskee hankkeita, joille on haettava rakennuslupa ja joiden lupahakemus tulee vireille 11.3.2021 tai sen jälkeen.

– Osa taloyhtiöistä haluaa yhden paikan, osa haluaa varautua isompaan määrään. Tärkeää on kyetä tunnistamaan asiakkaan nykyiset ja tulevat tarpeet mahdollisimman hyvin, toteaa Terawattin myyntiedustaja Niko Ylönen.

Olemassa oleva sähköverkko pyritään huomioimaan ratkaisuissa mahdollisimman hyvin, mutta kapasiteettia voidaan tarvittaessa myös kasvattaa.

– Kapasiteetin kasvattamistakaan ei tarvitse pelätä. Huolellinen esiselvitys, jossa kuullaan asiakkaan tarpeet, on kaiken a ja o. Sen perusteella esitämme jatkotoimenpiteitä: laajempaa hankesuunnittelua tai ehdotusta kokonaisratkaisuksi, Ylönen jatkaa.

Tarpeiden arviointi näyttää olevan taloyhtiöissä toisinaan haastavaa. Suunnittelupäällikkö Leppälän mukaan tehtyjä selvityksiä ja ennusteita yhdistämällä voidaan melko hyvin arvioida, kuinka paljon taloyhtiön sähköautokanta voisi kehittyä esimerkiksi viidessä tai kymmenessä vuodessa.

– Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että vuonna 2030 autokannasta 20 prosenttia kaikista autoista on ladattavia autoja, olisiko se hyvä ohjeellinen yläraja varautumiselle, Leppälä pohtii.

Monet kysymykset ja mielikuvat liittyvät sähkötehon tarpeeseen sekä laskutukseen. Leppälän mukaan suuria tehoja lataaminen edellyttää harvoin, ja yksi hitaampi lataus riittää hänen mukaansa hyvin keskimääräiseen päiväajoon.

– Toki kuuntelemme asiakkaitamme ja rakennamme tarvittaessa myös nopeita latausasemia, Ylönen huomauttaa.

– Taustajärjestelmän avulla voidaan hoitaa käyttäjäkohtainen laskutus, ja silloin lataaminen on kaikkien kannalta reilua, Leppälä lisää.

VISIOMME ON olla toimialan kärkiyritys ja halutuin kumppani.

Valtion tukea avuksi

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA myöntää tietyin kriteerein asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöille tukea latausjärjestelmien hankkimiseen. Tuki kattaa merkittävän osan latausjärjestelmän hankinnan aiheuttamista kustannuksista.

– On hienoa, että valtio on mukana. Toivomme myös, että tätäkin tukimallia voisi kehittää edelleen. Kokemuksemme mukaan ARA-tuen kriteerit ohjaavat toisinaan epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin taloyhtiöissä, Leppälä toteaa.

Vuosina 2021–2025 on mahdollista saada autoetuihin merkittäviä huojennuksia täyssähköauton verotusarvossa sekä verovapaata etua auton lataamiseen työpaikalla.