Ruoka ei kuulu roskakoriin

Ruokahävikin vähentämisellä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kotipizza-ketju karsii hävikkiä sekä ympäristön, yrittäjien että asiakkaiden hyväksi.

Teksti ja kuva Kotipizza

Ruoantuotannolla on valtava vaikutus ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Maailmassa se on kolmanneksi suurin ilmaston kuormittaja, ja Suomessa se aiheuttaa yli puolet Itämerta rehevöittävistä päästöistä. Päästöt ovat turhia, jos tuotettu ruoka jää syömättä. 

Ruokahävikiksi kutsutaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy roskiin. Luonnonvarakeskuksen mukaan maailmassa tuotetusta ruuasta noin kolmasosa menee hävikkiin. Suomessa hävikin osuus ruokaketjussa on noin 15 prosenttia. 

Ilmastonmuutos on noussut tärkeäksi teemaksi yhteiskunnan ja ympäristön tulevaisuudessa. Ruokahävikillä on siinä ratkaiseva asema, sillä ruokahävikki tuottaa lähes 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Yksittäisistä valtioista suuremmat ilmastojalanjäljet on vain Kiinalla ja Yhdysvalloilla.

Samalla tietoisuus hävikin seurauksista on kasvanut. Sekä vähittäiskauppa, ravintola-ala että tavalliset kuluttajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ongelman ratkaisemiseksi. 

Ravintolat mukana työssä

Ravintola-alalla noin viidesosa ruuasta päätyy biojätteeseen. Suomessa tämä tarkoittaa peräti 85 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Kotitalouksien jälkeen eniten hävikkiä syntyy ravintoloissa.

– Pizzaravintolassa hävikki on suhteellisen vähäistä, sillä harva jättää herkkuja syömättä. Suomalaisessa kulttuurissa lautanen syödään tyhjäksi, kertoo Juha Kinnunen, joka  on toiminut Kotipizza-yrittäjänä Vantaalla vuodesta 1998. 

Pizza syntyi aikoinaan Italiassa keinona vähentää ruokahävikkiä. Ideana oli lisätä ruuantähteet ja juustoa leivän päälle ja paistaa ne uunissa ateriaksi.

 

Kotipizzassa on tehty pitkään työtä ruokahävikin vähentämiseksi. Toimitusketjussa hävikkiä on karsittu tehokkaan logistiikan, kestävän hankinnan, sopivien pakkausten ja digitaalisesti valvotun säilyttämisen avulla. Kun raaka-aineet ovat laadukkaita, ruoka tekee kauppansa eikä jää pilaantumaan. 

Hävikkiä syntyy aina jonkin verran, etenkin ruuan valmistuksessa. Pizzaan voi lipsahtaa väärä täyte, se voi palaa uunissa tai pizzataikina saattaa kohota kiireessä liikaa. Myös raaka-aineiden menekki voi poiketa ennakoidusta. Tänä vuonna Kotipizzassa toteutettiin hanke, jossa ravintoloiden ruokahävikkiä ryhdyttiin mittaamaan aiempaa tarkemmin.

– Jotta hävikkiä voi vähentää entisestään, on sitä mitattava. Usein oma asenne ratkaisee.  

Hävikin voi kääntää myös hyödyksi. Ravintoloissa on testattu sovellusta, jonka kautta myydään alennettuun hintaan pizzoja, jotka on saatettu valmistaa vääristä täytteistä tai ylimääräisiksi jäävistä raaka-aineista. Tämä tukee ravintolan taloutta, sillä hukkaan mennyt ruoka on menetettyä rahaa.  Hävikin vastainen työ jatkuu kehittämällä ravintoloiden jätteidenkäsittelyä sekä yrittäjien ja työntekijöiden koulutusta prosesseihin, pizzantekoon ja ympäristöasioihin liittyen. 

Huoli ympäristön tilasta 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan suurin osa suomalaisista kuluttajista pitää ruokahävikin vähentämistä tärkeänä.

– Ravintolassa kuulee, että kuluttajat ovat huolestuneita ympäristön tilasta, kertoo Kinnunen. 

Pizzalla käydessään jokainen asiakas voi pienillä teoilla ehkäistä hävikkiä omalta osaltaan. 

– Valitse ruokahaluun sopiva pizzakoko ja syö pizza loppuun. Reunat voi vaikka dipata. Viimeisen siivun voi ottaa mukaan ja säilyttää kierrätettävässä pizzalaatikossa.

– Ruokahävikin torjuminen ja ilmastoystävällisten vaihtoehtojen tarjoaminen ovat tärkeä osa Kotipizzan toimintaa. Minulle vastuullisuus antaa merkityksen työhön. En haluaisi olla töissä sellaisessa ketjussa, joka ei välitä ympäristöstä.