Rakentamisen hukka haltuun

JCAD:in ja Taloustutkimuksen teettämä Hukka rakennusalalla -tutkimus osoittaa, että kotimaisten rakennusprojektien materiaalihukka on yli kuusi prosenttia.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | TUULI NIKKI}

JCAD-tuotemerkkiä hallinnoiva Quanttos Oy ja Taloustutkimus julkaisivat tänä kesänä rakennusalan hukkaa käsittelevän kyselytutkimuksen tulokset. Mittavaan tutkimukseen osallistui 150 rakennusalan toimijaa, jotka edustivat rakentamisen koko arvoketjua. Vastaavaa tutkimusta rakennusalan resurssien käytöstä ei Suomessa ole tässä mittakaavassa aiemmin tehty. 

Toimitusjohtaja Pentti Räihän ja asiantuntija Ville Miettisen mukaan tutkimuksella haluttiin selvittää toimialan näkemyksiä muun muassa materiaali- ja aikahukasta. Tutkimuksen toivottiin tuovan tietoa myös siitä, miten vallitseva maailmantilanne on vaikuttanut rakentamisen arvoketjuihin.

Vastaajista 24 prosenttia koki rakennusprojekteissa syntyvän eniten työaikaan ja aikatauluihin liittyvää hukkaa. Tämä korostui erityisesti LVIS- ja pintaurakoitsijoiden vastauksissa. Rakennuttajat puolestaan painottivat materiaalihukkaa ja kiinteistönomistajat sekä rakennusliikkeiden edustajat työntekijöiden hyödyttämätöntä potentiaalia. Rakennusliikkeet, LVIS- ja pintaurakoitsijat arvioivat projektikohtaisen materiaalihukan olevan keskimäärin 6,33 prosenttia. 

Vastaajista 63 prosenttia ei kokenut haastavan maailmantilanteen vaikuttaneen rakentamisen prosesseissa syntyvään hukan määrään. Viidesosa näki hukan vähentyneen ja 17 prosenttia kasvaneen. 

Materiaalihallinnan tärkeys on vahvassa kasvussa

Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi organisaationsa seuraavan materiaalihukkaa projektikohtaisesti. Toisaalta 15 prosenttia vastaajista kokee, että voi vaikuttaa hukan määrään ainoastaan vähän tai ei lainkaan. Valtaosa rakennusliikkeistä ja LVIS- sekä pintaurakoitsijoista hyödyntää projekteissa nykyaikaisia laskentamenetelmiä ja tekee projektikohtaista jälki- tai toteumalaskentaa. Tiedon siiloutumisen koetaan kuitenkin vaikeuttavan erityisesti kustannuskehityksen arviointia esimerkiksi suurissa rakennusprojekteissa.

Kysyttäessä toimialalla seuraavien kolmen vuoden aikana vaikuttavista tärkeimmistä trendeistä kolmannes vastaajista uskoi hinnoittelun ja materiaalihallinnan korostuvan. Reilu neljännes korosti raaka-aineiden saatavuuden sekä valmistamisen ja 23 prosenttia kustannustason nousun merkitystä. Ilmastonmuutoksen mainitsi vaikuttavammaksi trendiksi vain 13 prosenttia vastaajista. 

– Tutkimustuloksista oli hienoa havaita, että valtaosa alan toimijoista oli motivoituneita hukan vähentämiseen. On kuitenkin mielenkiintoista, että peräti 34 prosenttia vastaajista ei nousevien hintojen ja Ukrainan kriisin aiheuttamista haasteista huolimatta seurannut rakennusmateriaalien käyttöön liittyvää hukkaa, Miettinen toteaa.

Määrälaskenta karsii virheet

Räihä ja Miettinen painottavat tarkan määrälaskennan olevan keskeinen tekijä, jolla voidaan parantaa projektien taloudellista kannattavuutta ja muun muassa vähentää prosesseista syntyvää hukkaa. 

– Hankkeita eivät johda robotit, vaan projektisuunnitelmien takaa löytyy aina ihminen. Laatuvaatimusten ja stressin kanssa tasapainoilu houkuttaa oikomaan tärkeissäkin asioissa. Projektinhallinnassa on kuitenkin kyse myös suunnitelmallisuudesta. Kun rakentajalla on aito kiinnostus kustannusten, ajan ja laajuuden hallintaan, muodostuu projektista eheä kokonaisuus ja tällöin vältytään myös ikäviltä yllätyksiltä. Esimerkiksi käy pienikin laskentavirhe, joka kertautuu projektin eri vaiheisiin ja lumipalloefekti on valmis, Räihä jatkaa. 

– Jos et tiedä mistä virhe muodostui, olet pulassa ja toistat todennäköisesti saman virheen seuraavassakin kohteessa. Rakennushankkeissa tällaiset toistuvat piilokulut ovat valitettavan yleisiä, mutta autamme asiakkaitamme niiden havaitsemisessa aina mielellämme, Räihä päättää.