Rakennusten käyttö tehostuu talotekniikan roolin kasvaessa

Rakennukset ovat iso osa yhteiskuntaa ja muodostavat jopa 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Talotekniikka auttaa hyödyntämään rakennuksia tilanteen ja tarpeen mukaan.

_{TEKSTI | HELEN PARTTI  KUVA | OUTI NEUVONEN}

Rakennukset ovat avainroolissa lukuisissa yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Energian kokonaiskulutuksesta ne haukkaavat jopa 40 prosenttia. Kun rakennusten päästöjä vähennetään, hillitään samalla ilmastonmuutosta. Ilmastotavoitteisiin päästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä hyödyntämällä hukkaenergioita. 

Koronapandemian aikana rakennusten käyttömukavuus ja turvallisuus ovat korostuneet. Ennen ihmiset saattoivat sairastua rakenteista johtuvista syistä, nyt samoissa tiloissa olevan toisen ihmisen vuoksi. 

Ilmastonmuutoksen ja koronapandemian kaltaiset ilmiöt työllistävät kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundia. 

Rakennuksen sydän

Talotekniikka on laaja ja innovatiivinen suunnittelualue. Sen piiriin kuuluvat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, vesi- ja viemäröintijärjestelmät, ilmanvaihto, rakennusautomaatio sekä sähkö- ja telejärjestelmät. Talotekninen suunnittelu tekee energia- ja elinkaariselvityksiä sekä palosammutussuunnitelmia. Energiamurroksen myötä talotekniikan asiantuntijat työstävät entistä enemmän tontilla tuotettuun energiaan, esimerkiksi maalämpöön, liittyviä toimeksiantoja. 

Nopeasti kehittyvä talotekniikka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia joustavampien ja viihtyisämpien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Muutosta ohjaa digitalisaatio. 

– Muutosta voi verrata puhelimeen. Kun siihen lisättiin äly, sen käyttö muuttui täysin. Rakennuksilla on edessään sama kehitys, toteaa Granlundin sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Tapani Idman. 

Talotekniikan ydintehtävä on lisätä ja parantaa rakennuksista saatavia kokemuksia.

– Talotekniikan avulla voidaan luoda arkea tukevaa asumista kuin myös viihtyisiä ja tuottavia työympäristöjä esimerkiksi valaistusta ja älykkäitä teknologioita hyödyntämällä. Olemme havainneet etätyöskentelyn aikana, ettemme kaipaa lisää häiriötä työskentelyyn vaikkapa huonon ilmanvaihdon vuoksi.

Rakennuksilla on edessään vastaavanlainen kehityskulku kuin älypuhelimilla.

Piia Sormunen, Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori ja Granlundin rakentamisen ja kiinteistökehityksen kehitysjohtaja, on selvittänyt koronaviruksen leviämistä ja ehkäisyä sisätiloissa johtamansa Licence to Breathe -hankkeen yhteydessä. Exit-strategiat eivät voi rakentua tulevaisuudessa ainoastaan rokotusten varaan, vaan tärkeässä roolissa on myös rakennettu ympäristö.  

– Talotekniikka nousee keskiöön. Sen avulla pystytään takaamaan ilmanvaihtojärjestelmien tarpeenmukainen toiminta ja hyvä ilmanlaatu. Sisäilmaolosuhteet on tunnistettu taloteknisessä suunnittelussa Suomessa jo kauan sitten, ja meillä on jo nyt erittäin tiukat ilmanvaihtoon liittyvät määräykset. Meillä ei esimerkiksi käytetä kierrätysilmaa, kuten muualla, Sormunen tietää. 

Jotta tilanne pysyisi jatkossakin hyvänä, pääpaino tulee panna järjestelmien ylläpidon ja käytön aikaiseen toimintaan. 

Datalla parempia tuloksia

Talotekniikan hyödyntäminen perustuu enenevissä määrin erilaisista digitaalisista järjestelmistä kerättyyn dataan. 

– Dataa kerätään ja analysoidaan suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien ja siitä tehdään fiksuja raportteja, joita voidaan hyödyntää kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa, Idman kertoo.

Hyöty jää kuitenkin vajaaksi, ellei dataa johdeta systemaattisesti. Parhaat tulokset esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien toimivuudesta saadaan rakennuksista, jotka ovat kiinteistöjohtamisen piirissä. Granlundin oma työkalu on pilvipohjainen kiinteistöjohtamisen ja energianhallinnan ohjelmisto Granlund Manager. 

Talotekniset järjestelmät on myös pystyttävä integroimaan helposti älykkäisiin rakennuksiin. 

– On tärkeää katsoa kokonaisuutta ja varmistua siitä, että järjestelmät toimivat, Sormunen korostaa. 

Talotekniikan kehittyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia ja työnkuvia. Markkinoilla olisi tarvetta esimerkiksi järjestelmäintegraattorille, joka pystyy ottamaan kokonaisuuden haltuun.