Raahen Satama ratkaisevassa roolissa vihreässä siirtymässä

Raahen Satamassa aloitetaan tulevana kesänä syväsatama-alueen investointi, joka toimii valmistuttuaan merituulivoimahubina koko Perämeren ja Ruotsin rakennettaville merituulivoimapuistoille.
TEKSTI ELINA JÄNTTI | kuvaT RAAHEN SATAMA JA TUULI NIKKI
Satamista on tulossa merkittäviä uusiutuvan energiatuotannon keskittymiä tai niiden osia tulevina vuosina. Yksi syy siihen on avomerelle rakennettava tuulivoima eli off-shore-tuulivoimatuotanto, joka on maatuulivoiman rinnalla kasvamassa lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi.
– Merituulivoimapuistojen rakentamisessa satamat ovat tärkeässä roolissa, sillä puistojen rakentamiseen tarvittavia materiaaleja, muun muassa murskekiveä, operoidaan satamien kautta, kertoo Raahen Sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola.
Perämeren rannalla sijaitseva Raahen Satama on tiukasti mukana tulevaisuuden energiakentän kehityksessä. Raahen Satama on Suomen kolmanneksi vilkkain yleissatama, jonka kautta käsitellään jo nyt noin puolet kaikista Suomen maatuulivoimaloista.
Nyt Raahen Satamaan rakennetaan kokonaan uusi syväsatama, joka tulee toimimaan Perämeren vahvana merituulivoima-hubina.
Syväsatama-alue laivojen purkulaitureineen toimii merituulivoimapuiston komponenteille myös käsittelyalueena ja varastona, jossa tapahtuu myös osa tuulivoimaloiden kokoonpanosta ja laivoihin lastauksesta.
– Merituuliturbiinien komponentteja eli merelle pystytettävien tornien osia kuten lapoja ja siipiä valmistetaan pitkälti Aasiassa ja niiden tekniikkaa eli muun muassa generaattoreita esimerkiksi Saksassa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Merituulivoimaloiden komponentit kuljetetaan laivoilla merituulivoima-hubiin, jossa voimalan osat kasataan isommiksi kokonaisuuksiksi, ennen kuin ne lastataan laivoihin ja viedään merelle pystytettäviksi.
Raahen Satama palvelee koko Perämeren aluetta
Raahen Sataman merituulivoima-hub sijaitsee merituulivoimapuistojen kannalta keskeisellä paikalla. Suomen aluevesille suunnitellaan parhaillaan mittavia merituulivoimainvestointeja, jotka ulottuvat myös Raahen merialueille. Lähitulevaisuudessa Suomen Perämerelle on tulossa 433–538 merituulivoimalaa ja Ruotsin Perämerelle 280–538. Yhteensä koko Perämeren alueelle ollaan rakentamassa 713–1076 tuulivoimalaa. Kiivain rakentamisvaihe on 2030-luvulla.
– Raahen Satamasta voidaan palvella koko Perämeren alueen – myös Ruotsin puolella olevia – merituulivoimapuistohankkeita. Ruotsin puolelta on jo tullut meille kyselyitä, Sarpola paljastaa.
Raahen sijainti on keskeinen myös siinä vaiheessa, kun tuulivoimapuistot ovat toiminnassa.

– Täältä voidaan hoitaa varsinkin Raahen edustalle tulevien puistojen asennus- ja huoltotoimintaa.
Noin 20 hehtaaria kattavan merituulivoima-hubin rakentaminen alkaa tänä kesänä, ja se on valmis noin vuonna 2026. Tuulivoimainvestoinnit ovat miljardiluokan hankkeita, jotka tuovat kuntiin elinvoimaisuutta, uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Raahen Sataman investoinnin hinnaksi on arvioitu noin 80 miljoonaa euroa.
– Haluamme säilyttää 50 prosentin markkinaosuuden koko Suomen tuulivoimaan liittyvänä satamakäsittelijänä. Tulevaisuudessa haluamme toimia Suomen suurimpana maatuulivoimaloiden sekä offshore-tuulivoimaloiden hubina.
Sataman vihreä murros
Merituulivoimapuistoihin suunnitellaan myös vedyntuotantoa. Puhdasta vetyä voidaan tehdä energiatehokkaasti merituulivoimalla.
– Vety on yksi vaihtoehto vihreässä energiasiirtymässä. Merituulivoimapuistoissa tuotettavaa vetyä voidaan kuljettaa energiana mantereelle tai suoraan tuotantolaitokseen, Sarpola kertoo.
Kaikki satamat ovat tällä hetkellä eräänlaisessa murroksessa, jonka keskiössä on sekä päästöjen vähentäminen että ympäristötoimet. Nykyinen maailmantilanne kiihdyttää siirtymää vihreään energiaan, kun pyritään niin hiilineutraaliksi kuin myös energiaomavaraiseksi irti tuontisähköstä ja fossiilisista polttoaineista.
2030-luku on kiivain kausi Perämerelle nousevien tuulivoimaloiden rakentamisessa.
Raahen Sataman rooli vihreässä energiasiirtymässä on tärkeä, sillä keskeisen sijaintinsa ja käynnissä olevien hankkeiden vuoksi Raahe kytkeytyy osaksi laajempaa ketjua, joka yhdistää maa- ja merituulivoiman ja vedyn sekä vihreän teräksen tuotantoa Suomen ja Ruotsin alueilla.
– Haluamme edesauttaa Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja vihreää siirtymää. Kierrätysteräksen käyttö kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä ja Raahen Satama valmistautuu kierrätysteräksen kysynnän kasvuun ja sen käsittelyyn. Satama-infran rakentamisessa tullaan käyttämään myös kierrätysmateriaaleja, Sarpola sanoo.
Raahessa halutaan mahdollistaa myös päästötön aluskäynti aluksille.
– Esimerkiksi aluksiin ei ole saatavilla uusiutuvia polttoaineita, mutta haluamme olla mukana niiden kehityksessä. Tulevaisuudessa merenkulussa voidaan käyttää esimerkiksi akku- tai hybridilaivoja, Sarpola visioi.