Raahen satama kasvaa tuulen voimalla

Raahen satamaan saapuu vuosittain noin 600 laivaa, ja sen kautta kulkevan tavaraliikenteen määrä on massaltaan yhteensä noin viisi miljoonaa tonnia.

Raahen satama on Perämeren toiseksi suurin ja yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä satamista, jossa kansainvälistä merenkulkua ja kauppaa on tehty satojen vuosien ajan. Raahen satamassa käy vuosittain noin 600 laivaa ja tavaraliikenteen määrä on noin viisi miljoonaa tonnia. Sataman kautta kuljetetaan ympärivuotisesti erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia. Toimivan sataman takeena ovat myös säännöllinen raideliikenne ja hyvät maantieyhteydet eri puolille maata. Raahesta on myös hyvät merikuljetusyhteydet muualle Eurooppaan. 

Viime aikoina Raahen sataman toimintaa on työllistänyt erityisesti tuulivoimarakentamisen kiihtyminen. Yhä useampi suomalainen kunta aikoo lähitulevaisuudessa tehdä mittavia investointeja tuulivoimaenergian lisäämiseksi, mikä on heijastunut myös Raahen sataman toimintoihin. Raahen satama sekä satama-alueen lastinkäsittelystä vastaava Hooli Stevedoring Oy ovat molemmat investoineet huomattavasti tuulivoimarakentajien palvelemiseen tarjoamalla satamaoperointia ja varastointia tuulivoimakomponenteille. 

– Tavoitteenamme on olla Pohjanlahden alueen ykkössatama tuulivoimahankkeissa ja niihin liittyvissä toiminnoissa. Tällä hetkellä tuulivoimalahankkeita on koko maassa vireillä 500–600 ja suuntaus on jatkuvasti nouseva. Tuulivoimasta on kasvamassa merkittävä teollisuudenhaara koko maahan, kertoo Raahen sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola.

Ennakointia investoineilla

Vuoden 2020 aikana Raahen satamassa käsiteltiin ja varastoitiin kuudenkymmenen tuulivoimalan osia, joiden jatkokuljetuksesta tuulipuistoihin vastasi lähes 550 rekkakuormaa. Voimalakuljetukset jatkuvat lähivuosina, joten ensi kesän varastointitarpeita varten satama on investoinut voimakkaasti uusiin varastokenttiin. Noin neljän hehtaarin varastokenttää varten on tehty pohjatyö valmiiksi ja kenttä asfaltoidaan kesäksi. Lisäksi Sataman pohjoiselle alueelle on valmistumassa sorapintainen kenttä, josta löytyy varastointitilaa noin kaksi hehtaaria. Yhteensä ensi kesänä varastoalueita projektikuljetuksille on yli 20 hehtaaria ja tarpeen mukaan valmistetaan uusia. Laivaliikenteen kasvua on ennakoitu tekemällä uusia laiturivarauksia ja suunnitelmia väyläsyväyksen kasvattamiseksi 12 metriin.

Satamalla on todella hyvät mahdollisuudet myös laajentua entisestään ja tarjota laivauksiin liittyville yrityksille sijoittumista satama-alueelle tai sen läheisyyteen.

Sataman operoinnista vastaava Hooli Stevedoring Oy investoi pelkästään viime vuoden aikana noin kahdeksan miljoonaa euroa lastinkäsittely -ja kuljetuskalustoon.

– Meillä on satamassa monipuolinen ja laadukas kalusto, joka mahdollistaa tehokkaan lastinkäsittelyn. Olemme investoineet kalustoon etupainotteisesti kasvua silmällä pitäen. Myös uusia työntekijöitä tullaan lähitulevaisuudessa rekrytoimaan lisää. Ahtaustyövoimassa tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä noin parikymmentä uutta työpaikkaa, joista useat tulevat olemaan myös vakituisia työsuhteita, kertoo Hooli Stevedoring Oy:n toimitusjohtaja Ari Hooli. 

Uudistuneen kuljetuskaluston lisäksi Hooli Stevedoringin käytössä on myös uusi kontitusterminaali tarjoamassa tehokasta kontituspalvelua. Kontituslaitteella voidaan lastata sahatavaraa, terästä, suursäkkejä ja muuta kontitettavaksi soveltuvaa tavaraa. 

– Kontitettua tavaraa kuljetetaan Raahesta syöttöliikenteenä Euroopan isoihin satamiin, joissa kontit siirretään valtamerilaivoihin tai kuljetetaan maanteitse sekä rautateitse asiakkaille. Lisäksi terminaalissa on runsaasti varastotilaa ja useita automaattiovia, joiden ansiosta tuotteiden siirtely ja varastointi sujuu jouhevasti, Hooli toteaa.

Satamassa on myös Hooli Stevedoringin hallinnoima, yksityinen tullivarasto, joka mahdollistaa muun muassa bulk-tuotteiden tuonnin varastoon tullaamattomana ja tullauksen asiakkaan tarpeen mukaan. Myös vuonna 2018 valmistunut roro-ramppi tukee sataman sujuvaa yksikköliikennettä.

Hooli Stevedoring on toiminut neljän vuoden ajan Raahessa satamaoperaattorina ja tehnyt yli 30 vuoden ajan nosturioperointina Suomen eri satamissa. Yrityksen nykyaikaisella kalustolla voidaan huolehtia myös tuulivoimakomponenttien siirrosta ja varastoinnista. 

– Tuulivoimalat ovat kehittyneet valtavasti kuluneen kymmenen vuoden aikana, mikä asettaa haasteita myös kuljetuskalustolle ja varastoinnille. Tuulivoimaloiden torniosat ovat nykyisin 20–40 metriä pitkiä ja parhaimmillaan yli kuusi metriä halkaisijaltaan, Hooli kertoo.

 Iso osa muutoksesta on tullut voimaloiden korkeuden kasvusta ja sen myötä lapojen pitenemisestä. Voimaloista halutaan tehdä korkeampia, koska tuulisuus kasvaa nopeasti, kun mennään metreissä ylöspäin. Pidemmillä lavoilla saadaan taas tuulen energia talteen suuremmalta alalta. 

YHTEISTYÖLLE ON sijansa vaikka kilpailemmekin myös muiden satamien kanssa.

Ympäristöstä huolehtien

Tuulivoimakomponenttien lisäksi Raahen sataman varastointitilat ja -alueet soveltuvat erityisesti puutavaran, konttien, kappaletavaran ja irtolastien varastointiin. Satamassa kontit voidaan varastoida asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Vaarallisille aineille on oma erillinen varastoalueensa, samoin sähkövirtaa vaativille konteille on kytkentäpaikat. Katettua varastotilaa satamassa on 25 000 neliömetriä.

– Meillä on ihanteelliset tilat hallita isoja tavaravirtoja molempiin suuntiin. Varastoalueen laajennuksien myötä olemme varautuneet myös Hanhikiven ydinvoimalan vaativiin tavarakuljetuksiin. Fennovoiman laitos rakennetaan puolen tunnin ajomatkan päähän satamasta, joten Raahen Satama on lähin logistiikkakeskus tulevan ydinvoimalan tarpeisiin, Sarpola toteaa.

Raahen Satama sijaitsee myös SSAB:n tehtaan välittömässä läheisyydessä. SSAB on maailman johtava erikoislujien terästen valmistajia. Pitkälle erikoistuneen, maailmanlaajuisesti toimivan teräsyhtiön tuonti- ja vientitarpeet takaavat tasaisen materiaalivirran sataman kautta vuoden ympäri. 

– Myös terästehtaan toiminta kehittyy jatkuvasti. Lähivuosina SSAB aikoo käynnistää hiilivapaan teräksen teon, johon tulee yhdistymään myös vetyteknologian hyödyntämistä. Teräksen kanssa on mahdollista tehdä myös esimerkiksi sahatavaran yhteislaivauksia pääosin kannen alla, Sarpola sanoo. 

Hän korostaa, että Raahen satamassa palvellaan ennakoivasti, ripeästi ja eri toimijoiden intressejä yhteen sovittaen. Myös riskien hallinta kuuluu sataman jokapäiväiseen toimintaan. Yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä riskiarviossa huomioidaan toiminnan laatu-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat sekä toiminnan kannattavuus. 

– Raahen satamassa toiminnan tärkeimpiä arvoja ovat turvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Haluamme olla asiakkaillemme myös vastuullinen kumppani toimimalla edelläkävijänä bio- ja kierrätysmateriaalien käsittelyssä. 

Sarpola uskoo, että tulevaisuudessa Raahen satama tulee tekemään enemmän yhteistyötä myös muiden Pohjanlahden alueen satamien kanssa muun muassa toimintamalleja yhtenäistämällä. 

– Vaikka toki kilpailemmekin muiden kotimaisten satamien kanssa, uskon että myös yhteistyölle on sijansa. Kaikilla tulee varmasti olemaan kädet täynnä työtä pitkälle tulevaisuuteen, Sarpola kertoo.