Puutteellinen pölynhallinta voi tulla rakentajalle kalliiksi

Vaikka pölynhallinta- lämpötila-, ja kosteus- kriteerit ovat kiristyneet, toimitaan monilla työmailla edelleen vanhojen raja-arvojen mukaan. Se voi osaltaan viivästyttää työmaan valmistumista ja nostaa kustannuksia.

^{TEKSTI | TIMO SORMUNEN  KUVA | MIKKO SUUTARINEN}

Kosteuden-, lämpötilan- ja pölynhallinta ovat rakennustyömailla tekijöitä, joilla on suora vaikutus lopputuloksen laatuun ja asumisterveyteen. Pölynhallinnassa kyse on myös rakennustyömaalla työskentelevien terveydestä, sillä ilmassa leijuvat pienhiukkaset ja etenkin kvartsipöly ovat pidemmässä altistuksessa selkeä terveysriski. Tuoreimman, vuonna 2020 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen mukaan työmailla onkin panostettava entistä enemmän pölynhallintaan.

Rakennus- ja kiinteistöalan laadunvarmistus- ja kartoituspalveluihin erikoistuneen helsinkiläisen Vertia Oy:n yrittäjän ja osakkaan Heikki Jussilan mukaan kvartsipölylle on tullut uusia sitovia raja-arvoja. Asiaan ei kuitenkaan ole reagoitu läheskään asiaankuuluvalla vakavuudella.

– Monilla työmailla toimitaan edelleen vanhojen säännösten pohjalta. Se voi tietää AVI:n viranomaistarkastuksessa kallista jälkilaskua, Jussila muistuttaa.

Pölynhallintasuunnitelma on kaiken perusta

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, muistuttaa vanha kansanviisaus. Jussilan mukaan se on hyvä ohjenuora myös pölynhallinnassa.

– Työmailta vaaditaan nyt pölynhallintasuunnitelma, jota on myös noudatettava. Lisäksi työmaalla on huolehdittava mittauksista, tilanteen seurannasta, riittävistä osastoinneista, suojainten käytöstä sekä kohdepoistosta, ettei pöly leviä ympäristöön, hän listaa.

Etenkin kiven ja betonin hionnassa syntyvä kvartsipöly on terveysriski, jolle on uusien asetusten myötä asetettu selkeät raja-arvot. Kvartsipölyn on havaittu lisäävän muun muassa syöpäriskiä. 

– Sitä syntyy aina, kun kiviainesta hiotaan, porataan tai piikataan. Siksi pölynhallinta on tärkeä osa työturvallisuutta.

Rakentajille pölynhallinta ja etenkin asetettujen raja-arvojen seuranta ja mittaaminen ovat haasteita, joihin tarvitaan usein ulkopuolista apua. Vertian asiakkaina onkin kasvava joukko rakennusliikkeitä ja talotehtaita, jotka ovat ulkoistaneet nämä työt alan kokeneille ammattilaisille.

Vuonna 2011 perustettu yritys työllistää 27 henkilöä ja tekee noin 2,6 miljoonan euron liikevaihtoa.

– Voimme laatia työmaan pölynhallintasuunnitelman yhteyteen mittaussuunnitelman ja hoitaa mittaukset asennuksineen. Loggerit hälyttävät toimenpiteisiin, mikäli raja-arvot jossain ylittyvät. Lopuksi tuotamme raportin, jolla työmaa voi osoittaa aukottomasti pölynhallinnan onnistuneen, Jussila selvittää.

Oikeat olosuhteet työhön

Pölynhallinnan lisäksi ohjeistukset ovat kiristyneet myös työmaiden kosteusmittauksissa. Niiden raja-arvoja on viimeisimmässä RT-ohjeistuksessa pudotettu käytännössä 2 RH-prosenttiyksikköä alaspäin, kun virhemarginaalit on laskettava mukaan. 

Jussilan mukaan tämä tietää kuivumisaikoihin roimia pidennyksiä – etenkin jos niitä ei ole osattu ennakoida.

Lisäksi kosteusmittaukset porareikämittauksin on tehtävä entistä tiukemmassa 18–25 celsiusasteen lämpötilassa. Näytepalamittaus on mahdollista muissakin lämpötiloissa, mutta on työläämpi ja siten enemmän kustantava menetelmä.

– Esimerkiksi lattiapinta-asennuksissa kuivumisaika voi aiempiin vaatimuksiin nähden olla pari viikkoa pidempi. Koko työmaan aikatauluissa se voi tarkoittaa jopa kuukausien lisäaikaa. Tämä on luonnollisesti osattava huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Rakentajille yhtälö tarkoittaa lisäpanostuksia työmaan lämmitykseen, työkohteiden kuivatukseen sekä tilanteen reaaliaikaiseen seurantaan ja mittaukseen. Vertian kaltaiset asiantuntijayritykset ovatkin niille tässä kohtaa tärkeitä yhteistyökumppaneita. 

– Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden tarkalla seuraamisella varmistetaan, että olosuhteet ovat eri työvaiheille oikeat. Tällaisia kriittisiä työvaiheita ovat etenkin maalaus- ja tasoitetyöt sekä betonivalut, Jussila avaa.

Samalla hän tähdentää, että kyse on viime kädessä lopputuotteen laadusta, asumisterveydestä ja tätä kautta myös rakentajan maineesta.

– Niiden paikkaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin asianmukainen pölyn-, lämpötilan- ja kosteudenhallinta, Jussila päättää.