Puukerrostalo palvelee asukkaan lisäksi ympäristöä

Puu on ekologinen ja kilpailukykyinen raaka-aine myös kerrostalorakentamiseen. Tampereen teknillinen yliopisto tarjoaa aiheesta tutkimusta ja koulutusta.

^{TEKSTI | VIRPI EKHOLM KUVA | JOONA RAEVUORI}

Tehdään niin, kuin on aina ennenkin tehty.

Tämä asenne on ehkä suurin este puukerrostalojen yleistymiselle Suomessa. Puun markkinaosuus on edelleen uusissa kerrostaloissa varsin pieni, vain 5-6 prosenttia.

– Perinteiset rakennuttajat ja urakoitsijat eivät ole laajalti innostuneet puurakentamisesta, koska asuintaloja on tehty betonista viimeiset 60 vuotta, kuvailee rakennusopin professori Markku Karjalainen, joka vetää arkkitehtuurin laboratoriota Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Kokemukset puukerrostalohankkeista ovat kuitenkin hyviä. Karjalaisen viime vuonna tekemässä asukaskyselyssä selvisi, että 84 prosenttia uusien puukerrostalojen asukkaista arvioi kotitalonsa arkkitehtuuriltaan ja yleisilmeeltään hyväksi tai erittäin hyväksi. Erityisesti kiiteltiin asuntojen hyvää äänieristystä, sisäilmaa sekä kodikkuutta.

– Myös rakennuttajien mielestä kohteet olivat hyvin onnistuneita ja niistä saatu palaute oli ollut positiivista, Karjalainen summaa.

Tähän mennessä Suomessa on rakennettu 63 yli 2-kerroksista asuinpuukerrostaloa, yhteensä 1623 asuntoa. Uusia puukerrostalokohteita on tulossa lähivuosina lisää noin 1 300 asunnon verran.

Vuonna 2011 uudistetut palomääräykset mahdollistavat jopa 8-kerroksiset asuintalot puusta, kunhan ne varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

Torjuu ilmastonmuutosta

Ehkä tärkein syy puurakentamisen taustalla on sen ekologisuus: puu sitoo tehokkaasti itseensä hiiltä, joka on siten poissa ilmakehästä.

– Metsät kasvavat Suomessa nopeammin kuin niitä hyödynnämme. Voisimme kasvattaa kestävästi metsiemme hyötykäyttöä noin 20 miljoonaa kuutiomeriä vuodessa.

Nykyaikainen puurakentaminen on myös kilpailukykyinen vaihtoehto perinteiselle betonille. Yleistymässä ovat erityisesti tilaelementit, jotka valmistetaan tehtaassa massiivipuulevyistä. Rakentamisaika työmaalla saadaan lyhyeksi, mikä alentaa kokonaiskustannuksia.

– Mielelläni näkisin, että tästä kehittyisi vientituote suomalaisille puu- ja rakennusalan yrityksille. Kysyntää löytyisi varmasti paljonkin.

Lisäkerroksia betonitaloihin

Karjalainen on tutkinut ja edistänyt suomalaista puukerrostalojen rakentamista 1990-luvulta lähtien. Hänen johtamassaan TTY:n arkkitehtuurin laboratoriossa tutkitaan paitsi uusien puukerrostalojen kilpailukykyä, myös puun käytön mahdollisuuksia betonisten kerrostalojen energiakorjauksissa ja lisäkerroksissa.

– Vanhojen kerrostalojen rungot eivät välttämättä kestä lisäkerrosten tekemistä betonista. Puusta niitä voidaan kuitenkin rakentaa, sillä puu painaa vain viidesosan betonin painosta, Karjalainen huomauttaa.

TTY:n arkkitehtuurin laboratorio on arkkitehtuurin ja kaupunkitilan mallintamisen edelläkävijä. Laboratorion tutkimus kattaa laajasti arkkitehtuurin, rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun sekä kaupunki- tutkimuksen ajankohtaisia aiheita.

T