Purkutoimiala kasvaa käsi kädessä kiertotalouden kanssa

Moni rakennus saattaa näyttää päällepäin priimalta, mutta purkuammattilainen näkee pinnan alle. Rakenteet ovat käyttöikänsä päässä tai nykytietämyksellä virheellisiä, ja olemassa olevien vaurioiden korjaaminen ei enää kannata, jolloin rakennus tai osa siitä on järkevää purkaa.

Purettavaa löytyy Suomesta ja maailmalta monelta saralta: asuinrakennuksista, toimitiloista, teollisuudesta ja julkisrakennuksista.

– Purkutoimiala on hyvin tärkeässä roolissa yhteiskunnan muutoksessa. Näemme, että kiertotalous muuttuu puheesta teoiksi, sanoo Lotus Demolitionin toimitusjohtaja Timo Aarvala. 

Viimeisen 10 vuoden aikana purkumarkkinat ovat moninkertaistuneet, eikä hiipumisen merkkejä näy. Pohjoismaisena edelläkävijänä Lotus Demolition tähyää Keski-Euroopan markkinoille, joilla puretaan ilmastotoimien vauhdittamana hiilivoimaloita sekä tulevaisuudessa myös ydinvoimaloita. Niitä on yksinomaan Saksassa satamäärin. Seuraavat 20 vuotta ovatkin toimialan kannalta äärimmäisen kiinnostavat. 

Suomesta purettavaa löytyy useista syistä niin kaupungeista kuin maaseudulta. Muuttotappiopaikkakunnille syntyy kaupungistumisen seurauksena tyhjää rakennuskantaa – yksityisiä tai julkishallinnon rakennuksia – jonka ylläpito ei kannata. Isoissa kaupungeissa lukuisiin 1960- ja -70-luvulla rakennettuihin lähiöihin on tehtävä perusparannuksia. Toimitilojen tarpeet muuttuvat ja vaativat muutostöitä; moni toimistorakennus on jo muuttunut hotelliksi tai asuintaloksi. Myös koronapandemia lisää muutostarpeita. Työnantajat ja kiinteistönvuokraajat miettivät, millaisiin toimistotiloihin työntekijät palaavat pandemian jälkeen. 

– Myös teollisuuden murros on ollut merkittävä. Yksi esimerkki on paperiteollisuus. Tuotantolinjoja on täytynyt muuttaa, kun lopputuote on vaihdettu, tai sitten koko tehdas on purettu, Aarvala havainnollistaa. 

– Purkumarkkina on muuttunut pienestä piperryksestä valtavaksi toimialaksi, kun kiertotalous on tullut mukaan. Me olemme veturina alalla, kiteyttää liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki. 

Eroon jäteluokittelusta

Rakennus- ja purkujäte muodostaa Euroopan unionissa määrältään suurimman jätevirran. EU on määritellyt jätevirtojen hallitsemiseksi kunnianhimoiset tavoitteet, joita se ohjaa muun muassa lainsäädännöllä. Aarvala ja Palomäki toivovat päättäjiltä näkemyksellisyyttä: kiertotalouden materiaalivirtoja ei tulisi nähdä jätteenä, kuten nyt tehdään.  

– Purkujätteen uudelleenkäyttö on tärkeää, mutta nykyinen jätestatus estää alan innovaatioita ja kehitystä. Purkujäte on tutkittua, ja silti esimerkiksi purkubetoni luokitellaan jätteeksi. Purkujätteellä on monia mahdollisuuksia korvata vaikkapa luonnonkivipohjaisia materiaaleja, Palomäki perustelee.

Julkishallinnon tarjouspyynnöissä hinta ei saisi olla ainoa kriteeri, vaan niihin tulisi sisällyttää laadullisia mittareita. Purkujätteen osuus voisi olla yksi vaadittava kriteeri.

Purkutyömaan hiilijalanjälki

Ilmastovaikutuksia kuvaava hiilijalanjälki on yhä useamman yrityksen seurantalistalla urakoitsijoita valittaessa. Lotus Demolition on Pohjoismaiden ainoa yritys, joka laskee purkutyömaan hiilijalanjäljen. Laskuri paljastaa esimerkiksi vähäpäästöisimmät työtavat. 

Lisäksi Lotus on innovoinut muun muassa ympäristöystävällisiä kuljetuksia sekä tuonut alalle digitaalisia ratkaisuja, joilla pääsee seuraamaan työmaatapahtumia. Digitaalisuus tehostaa projektinhallintaa ja hankkeiden turvallisuutta. Molemmat ovat keskeisiä tavoitteita purkukohteissa, jotka tehdään usein äärimmäisen haastavissa ympäristöissä: toimivassa sairaalassa, vilkkaasti liikennöidyssä keskustassa tai voimalaitoksessa. Purkaminen tällaisissa ympäristöissä onkin raudanlujien ammattilaisten työtä.

– Rakennusteollisuudessa purkuala on loistava, sillä purkajat pääsevät näkemään koko rakentamisen kirjon, kiinteistötekniikan ja arkkitehtuurin, viimeiseltä sadalta vuodelta. Työntekijämme kokevat sen mielenkiintoisena, Aarvala kertoo.

Purkamisen asiantuntijat näkevät pintaa syvemmälle. Heitä ja heidän erityisosaamistaan tarvitaan tulevina vuosina yhä enemmän.