Purkujäte kiertää uudeksi materiaaliksi

Purkupiha Oy:n viimeisin kasvuloikka on kierrätysaseman avaaminen Lappeenrantaan. Kun purku-urakointi, haitta-ainetyöt ja kierrätystoiminta ovat saman katon alla, tarjoaa se säästöjä sekä asiakkaille että ympäristölle.

_{TEKSTI | TIINA SUOMALAINEN KUVA | PURKUPIHA JA VILLE TULKKI}

Massiivipurkuun, haitta-ainepurkutöihin ja rakennusmateriaalien kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tuorein kasvuaskel on kierrätysaseman avaaminen Lappeenrantaan.

- Jätteiden käsittelyssä markkinat ovat vahvasti paikalliset, ja siksi kasvukin tapahtuu alueellisia toimipaikkoja perustamalla. Haluamme toimia ekologisesti ja välttää jätteiden kuljettamista kumipyörillä pitkiä matkoja, korostaa Purkupihan kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne.

Lappeenranta valikoitui kierrätysaseman paikkakunnaksi, koska se on kasvukeskus ja alueella on riittävästi sekä omaa purkuliiketoimintaa että potentiaalisia asiak-
kaita. Valinnassa painoi myös se, että kierrätysasemalle löytyi paikka läheltä valtaväyliä. 

- Ensisijaisesti haluamme kierrätysasemilla ottaa haltuun omien purkutyömaittemme jätevirtoja. Mutta tietysti haluamme tarjota palvelujamme myös ulkopuolisille asiakkaille, kuten kuljetusyrittäjille ja rakennusliikkeille, Rinne painottaa.

Kasvua luonnollisesti

Purkupiha on yksi Suomen suurimmista purkualan yrityksistä ja yksi johtavista rakennusten purkajista. Kun Purkupiha vuonna 2003 perustettiin, se keskittyi pitkään ainoastaan purku-urakointiin. Vuonna 2014 yritys laajensi toimintaansa kierrätyspuolelle, kun Lahteen perustettiin yrityksen ensimmäinen kierrätysasema. 

Seuraava kasvuloikka otettiin vuonna 2017, kun Purkupiha laajeni asbesti- ja haitta-aine -sektorille yhdistymällä Dammega Oy:n kanssa. Vuonna 2018 SK-Purku Oy:n liiketoiminta ostettiin osaksi Purkupihaa. Kesällä 2019 joukkoon liittyi myös porilainen asbestipurkaja Larbacon Oy, ja nyt Purkupiha palvelee paikallisesti myös Satakunnan alueella.  

Vuosi 2019 on ollut poikkeksellisen vahvan kasvun aikaa, sillä tänä vuonna on perustettu myös kaksi kierrätysasemaa – ensin Vantaalle keväällä ja syksyllä Lappeenrantaan. Lappeenrannan uuden kierrätysaseman avajaisia vietetään marraskuun 1. päivä.

Purkupiha Groupin osaamiskokonaisuus tarjoaa asiakkaalle paljon synergiaetua, kun palvelut saadaan samasta paikasta.

- Olemme kasvaneet sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Tarkoitus on jatkaa laajentumista erityisesti kierrätys- ja haitta-ainetöiden puolella, toteaa Purkupihan markkinointi- ja kehittämispäällikkö Kati Tuominen.

Jäte oikeaan osoitteeseen

Purkupihan kierrätysasemat Lappeenrannassa, Lahdessa ja Vantaalla toteuttavat kiertotaloutta muun muassa nostamalla jätteiden jalostusastetta ja edistämällä purkukohteista saatavien, uudelleenkäytettävien rakennusosien uusiokäyttöä. Logistisesti hyvillä paikoilla sijaitsevat kierrätysasemat ottavat vastaan kaikkea muuta rakennusjätettä paitsi vaarallisia jätteitä, kuten kestopuuta. 

- Ala on melko kilpailtu. Me emme kilpaile hinnalla vaan sillä, että olemme luotettava ja turvallinen toimija. Meille tuodut jätteet menevät taatusti oikeaan osoitteeseen, korostaa Itä-Suomen aluejohtaja Santeri Karell.

Energia- ja puujäte sekä osa lajitellusta rakennus- ja purkujätteestä jalostetaan Lahden murskauslinjalla ympäristöystävälliseksi kierrätyspolttoaineeksi voimalaitoksille. Purkupihan jalostamalla kierrätyspolttoaineella voidaan voimalaitoksissa tuottaa yli 30 000 megawattituntia energiaa vuodessa. Tämä vastaa yli 20 keskikokoisen tuulivoimalan keskimääräistä vuosittaista energiantuotantoa.

- Olemme Suomen mittakaavassa myös kohtuullisen iso metallinkerääjä. Toimitamme metallin edelleen jatkokäsittelijöille. Emme itse jatkojalosta metallia, mutta lajittelemme sen eri jakeisiin, Rinne kertoo.

Tavoitteena on purkaa metallia – kuten metallirunkoisia halleja – mahdollisimman paljon ehjänä, ja toimittaa ne suoraan uusiokäyttöön.

Kaikki jäte kiertoon

- Haluamme toimia niin kuin saarnaamme, eli jatkaa rakennusjätteiden ja materiaalien elinkaarta mahdollisimman pitkälle. Teemme lajittelevaa purkua jo työmaalla ja haemme koko ajan uusia kumppaneita, jotka voisivat edelleen jalostaa materiaalia, korostaa Tuominen.

Kun betoni, muovi ja muu polttokelpoinen rakennusjäte, bitumikate, villa ja metalli on eritelty jakeiksi, jää jäljelle vielä sekalainen rakennusjäte, jonka lajittelun on ottanut hoitaakseen Purkupihan yrityskumppani. 

Kierrätysbetonin hyödyntämisessä on edelleen asennemuureja murrettavana.

- Olemme pohtineet myös investointia erityisesti rakennusjätteen lajittelulinjaan, jotta saisimme eroteltua sekalaisesta rakennusjätteestä paremmin muun muassa hienoaineksen sekä pahvi-, muovi- ja paperijakeita. Hyvin toimiva erottelu on kuitenkin teknisesti aika haastava prosessi, ja toistaiseksi emme ole ryhtyneet siihen itse, Rinne huomauttaa.

Materiaaliuusiokäyttöä Purkupiha edistää myös purkutori.fi-palvelulla. Se on netissä toimiva kauppapaikka uusiokäyttöiselle purku- ja rakennustavaralle, kuten halleille, kierreportaille ja kattopalkeille, sekä koneille ja laitteille. Purkutori.fi-palvelun käyttö on kaikille ilmaista, ja siellä voivat ostaa ja myydä rekisteröitymällä sekä yritykset että yksityishenkilöt.

Demorock soveltuu moneen

Vastaanotetusta betoni- ja tiilijätteestä Purkupiha jalostaa CE-merkittyä Demorock-betonimursketta, jota myydään edullisesti eteenpäin maanrakennuskäyttöön. Demorockia Purkupiha tuottaa satoja tuhansia tonneja vuositasolla valtakunnallisesti. 

- Tuotteistettuja ja CE-merkittyjä kierrätysbetoneja ei ole kovin monia Suomessa. Olemmekin tuotteestamme erittäin ylpeitä, Tuominen mainitsee. 

Demorock-betonimurske soveltuu käytettäväksi lukuisissa eri maanrakennuskohteissa, kuten tie- ja väylärakentamisessa, pysäköintialueilla, teollisuus- ja varastointikentillä sekä ratapihoilla tai urheilukentillä ja virkistys- ja urheilualueiden reiteillä. 

Purkupiha investoi pari vuotta sitten uuteen mobiilimurskaimeen, jolla Demorockia voidaan tuottaa suoraan purkutyömailla. 

- Ideaalitilanne on se, että tämä purkubetonista valmistettu uusiokiviaines voitaisiin toimittaa purkupaikalta suoraan uuteen hyötykäyttökohteeseen. Se olisi parasta sekä ympäristöä että turvallisuutta ajatellen. Murskaamalla betonijäte joko purku- tai hyödyntämiskohteessa voidaan usein vähentää esimerkiksi raskaasta liikenteestä aiheutuvia haittatekijöitä, Rinne huomauttaa.

Vaikka betonijätettä on hyödynnetty Suomessa jo pitkään, on kierrätysbetonin hyödyntämisessä edelleen asenteisiin liittyviä muureja murrettavana. 

– Murskattu purkubetoni on erittäin hyvä rakennusmateriaali. Materiaali pitäisi saada kuitenkin nykyistä tehokkaampaan käyttöön, jotta uusiutumattoman, puhtaan kalliolouheen käyttö vähenisi entisestään. Onneksi parempaan suuntaan ollaan kuitenkin jo menty, Karell toteaa.