Purkaminen on kiertotalouden kulmakivi

Rakennusten purkaminen yleistyy, kun vanhan tilalle halutaan saada uutta. Purkuala kehittyy niin, että materiaaleista yhä enemmän päätyy kiertoon tulevaisuudessa. Erityisesti betonin osalta kierrätys on avainasemassa. 

^{TEKSTI | JUKKA NORTIO   KUVA | JOONA RAEVUORI}

Espoon Perkkaan puistossa alkoi heinäkuun alussa kahden koulun ja kahden päiväkodin purkaminen. Nyt jäljellä on vain pienten kukkuloiden kokoiset kasat betonia. Valmista on syyskuun lopussa, jolloin YIT aloittaa uuden päiväkodin rakentamisen samalle paikalle.

– Neljässä viikossa purimme noin 6000 neliömetriä, rakennuspurkuun ja timanttiporaukseen erikoistuneen Ab Sparal Oy:n kokenut työnjohtaja Sami Tarkkanen sanoo.

Rakennuksen purku alkoi sisäpurulla, jossa rakennuksista poistettiin materiaalit, joita koneellisessa purussa ei voi erottaa.

– Sisäpurussa irrotimme muun muassa kipsilevyt, villat ja lattiamatot. Tämä on kovaa fyysistä työtä sorkkaraudalla ja mattopuukolla. Jonkin verran oli myös asbestipurkua, Sparalin sisäpurkutiimin vetäjä Joona Salo sanoo. 

Betoni kiertää tehokkaasti

Betonin saaminen kiertoon on purkutyömaan isoin asia, sillä 90 prosenttia materiaalista on betonia. Loppu on puuta, muoveja, styroksia, eristevilloja, posliinia, keramiikkaa ja metalleja. Nekin pyritään saamaan tehokkaasti kiertoon. Metallit ovat arvotavaraa, ja ne menevät sulattamoille. Puu, styroxi ja osa muoveista päätyvät polttoon ja sitä kautta energiaksi.

– Murskaamme täällä 4500 tonnia betonia korkeintaan 90 millimetrin raekokoon, jolloin se on valmista esimerkiksi tiepohjiin, parkkipaikoille ja kauppakeskusten piharakenteisiin. Erotamme epäpuhtaudet, jotta murske on puhdasta ja kierrätyskelpoista. Parhaimmillaan sitä ei erota kalliomurskeesta, kertoo Sparalin toimitusjohtaja Mikael Sparf. 

Sparf on veljensä kanssa toisen polven purkualan yrittäjä. Heidän isänsä perusti yrityksen liiketoiminnan vuonna 1986.

– Kolmivuotiaasta asti olen ollut purkuhommissa ja nyt alan hiljalleen tienaamaan, Sparf naurahtaa.

Yritys on onnistunut kehittämään jatkuvasti toimintaansa, mitä todistaa sen 15 prosentin vuosittainen liikevaihdon kasvu. Tänä vuonna liikevaihto hipoo kymmentä miljoonaa euroa, liiketoiminta on kannattavaa, vakituisia ammattilaisia työllistetään noin viisikymmentä ja koko ajan investoidaan.

Modernit koneet apuna

Työmaalla on ensi kerran käytössä uutuuttaan kiiltävä Kobelco SK550DLC -purkumonsteri. 70 tonnin järkäleen hintalappu on noin 1,5 miljoonaa euroa ja sen jokainen kuuden tonnin painoinen työkalukin maksaa parisataa tuhatta euroa. Ilman investointeja ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä alalla ei pärjää.

– Asiakkaamme odottavat meiltä yhä nopeampaa toimintaa. Siihen pitää olla modernit koneet ja osaava henkilöstö. Kohteet ovat yhä vaativampia erityisesti silloin, kun purkuja tehdään asutuksen keskellä.

Uuden koneen erikoisuus on sen pitkälle ulottuva puomi ja nopea työkalujen vaihtaminen. Molemmat nopeuttavat työtä ja tekevät koneen käytöstä turvallista ahtailla työmailla.

Purkumonsterin ydintehtävä on betonin pulverointi eli se irrottaa parin sadan tonnin puristusvoimaisella kourallaan betonista esimerkki betoniraudoitteet ja puutavaran. Kukin materiaali erotellaan näin tarkasti omaan kasaan.

Kiertotaloudessa on vielä paljon kehitettävää

Pölynhallinta on tärkeä osa purkutyömaan toimintaa. Sparal tekee pölynhallintasuunnitelman osaksi purkulupaa.

– Emme odota, että meille tullaan sanomaan työmaan pölystä, vaan huolehdimme nämä asiat jo ennakolta kuntoon. Kun olemme nähneet sadoittain työmaita, tiedämme, miten pölyä hallitaan niin, ettei purkutyö haittaa ympäristöä. 

Purkutöihin liittyy usein pilaantuneiden maiden puhdistamista erityisesti tehdaskohteissa. Eräänkin betonitehtaan uumenista löytyi kymmeniä tuhansia tonneja pilaantunutta maata, joka luonnollisesti kasvatti urakkaa melkoisesti.

– Seulomme ja erottelemme maita niin, että maasta saadaan mahdollisimman iso osa jälleen uusiokäyttöön.

Monet purettavien rakennusten osat kelpaisivat kierrätettäviksi kokonaisina. Onpa Sparfille tullut vastaan kokonaisia teollisuushalleja, joita olisi voitu purkaa ja koota toiseen paikkaan. Lait ja asetukset ovat kuitenkin osassa näissä esteenä.

– Kiertotaloudessa on vielä paljon kehitettävää, Sparf kiteyttää.