Puhtaiden ratkaisujen kaupunki

Oulun kaupunki ottaa ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassaan. Aurinkopaneelit kirjaston katolla, led-katuvalot sekä ilmastoystävälliset liikenneratkaisut kertovat kaupungin monipuolisista toimista ympäristön hyväksi.

^{TEKSTI | OUTI RANTALA   KUVA | OULUN KAUPUNKI}

Oulun kaupunki on yksi ympäristöystävällisten ratkaisujen ja ilmastotyön edelläkävijöistä Suomessa. Työ näkyy niin liikenteessä, rakentamisessa kuin kaupunkilaisten päivittäisiin valintoihin vaikuttamisessa. Ilmastoasiantuntija Maarit Talvitie koordinoi toimia kaupungin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Monesti toimet ovat toteutettavissa pienellä vaivalla ja rahalla.

– Oulussa kannustetaan pyöräilyyn. Pyöräteitä on 880 kilometriä. Meillä toimii vapaaehtoisia kunnossapitoagentteja, jotka raportoivat kun on tarve esimerkiksi hiekoitukselle tai huollolle, Talvitie kertoo.

Liikennevaloja on säädetty niin, että ne tunnistavat entistä paremmin myös kevyen liikenteen käyttäjät. Joukkoliikennettä kehitetään jatkuvasti ja uusimmat innovaatiot ovat käytössä esimerkiksi bussikortin lataamisessa omalla älylaitteella.

Oulun kaupunki näyttää työnantajana esimerkkiä muille. Kaupungin yksiköissä kiinnitetään huomiota toimintatapoihin ja reagoidaan, jos niissä ilmenee korjattavaa.

Kaupunki kouluttaa yksiköihin jatkuvasti ekotukihenkilöitä, jotka omissa toimipisteissään ohjaavat ekologisiin toimintatapoihin. Nyt ekotukihenkilöitä on jo 232.

– Työpaikoilla voidaan kiinnittää huomiota paperinkulutukseen ja jätteiden syntymiseen. Sähköisiä yhteyksiä hyödyntäen voidaan vähentää kokousmatkustamista.

Lisäksi kaupungin työntekijät saavat työnantajalta tukea polkupyörän nastarenkaiden hankintaan.

– Meille Ympäristötalossa työskenteleville on hankittu käyttöön sähköautoja ja sähköavusteisia polkupyöriä. Kun omaa autoa ei tarvita työajoihin, töihin voi tulla vaikka pyörällä tai bussilla.

Oulu tekee yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kanssa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu ovat perustaneet kaupunginjohtajien ilmastoverkoston, joka tekee yhteisiä aloitteita, kuten puurakentamisen edistäminen ja kaupunkien energiatiedon avaaminen.

Oulu on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä muun muassa sähköautoilua lisäämällä.

– Tällä hetkellä Oulussa on 20 sähköautojen latauspistettä, mutta tavoitteena on nostaa määrä lähes kolmeensataan vuoteen 2030 mennessä. Toinen tavoite on joukkoliikenteen sähköistäminen. Myös biokaasun käyttöä liikenteessä edistetään; Ruskosta löytyy nyt Kiertokaari Oy:n biokaasun tankkausasema.

Tavat juurtuvat

Oulussa innovatiivisuutta tuetaan ja kaupunkilaisia kannustetaan ekotekoihin omassa elämässään. Asennekasvatus lähtee päiväkodeista.

– Lasten kautta opittu tieto leviää koteihin. Vanhempienkin on näin helppo omaksua ympäristöystävällisiä tapoja, Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen energia-asiantuntija Johanna Mäkelä sanoo.

Oulussa on Vihreä lippu -tunnuksella merkittyjä päiväkoteja, jotka toimivat ympäristöystävällisesti. Mäkelä vierailee näissä ja muissakin päiväkodeissa säännöllisesti.

– Mitä nuorempana tietoa saa, sitä energiaviisaampi ihmisestä tulee. Valtakunnallisella Energiansäästöviikolla syksyisin viedään tietoa ja materiaalia päiväkoteihin. Olen huomannut, että sillä on ollut vaikutusta, Mäkelä toteaa.

Mäkelä arvelee, että lapsilta energian säästäminen sujuu luonnostaan. Tätä pitäisi tukea kasvun joka vaiheessa, jotta tavat juurtuisivat ja pysyisivät aikuisenakin.

– Lapset osaavat esimerkiksi hyödyntää luonnonvaloa toisella tavalla kuin aikuiset. On huomattu, että lapset harvoin sytyttävät valoja tilaan, jossa on luonnonvaloa.

Päiväkotilasten lisäksi koululaiset ovat mukana ympäristötyössä. Oulussa on järjestetty nuorten ilmastohuippukokous, jossa kahdeksasluokkalaiset pohtivat keinoja hillitä ilmastonmuutosta omissa kouluissaan.

Mitä nuorempana tietoa saa, sitä energiaviisaampi ihmisestä tulee.

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen energia-asiantuntija Johanna Mäkelä

Ekologista remontoimista

Oulu on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa. Kaupunki säästää omien kiinteistöjensä hoidossa sekä ympäristöä että kaupungin kukkaroa.

– Julkisiin rakennuksiin tehdään energiatehokkuustoimenpiteitä, joista pelkästään viimevuotiset tuovat säästöä 2,88 gigawattituntia vuodessa. Säästö vastaa noin 150 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Uimahallissa otetaan suihku- ja huuhteluvesistä harmaan veden lämpö talteen. IV-koneissa lämmöntalteenottoa tehostetaan lämpöpumpuilla. Kohteisiin vaihdetaan led-valaisimia älykkäällä ohjauksella ja lämmitykseen valitaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

Yksi suurimmista energiatehokkuushankkeista oli 500 aurinkopaneelin asentaminen Oulun pääkirjaston katolle vuonna 2016.

– Ennen aurinkopaneelien asentamista piti selvittää, että katto jaksaa kantaa kuorman. Aurinkopaneeleita ei kiinnitetty kattoon, vaan ne tulivat niin sanotusti kelluvana, ja kehikoille tarvittiin painoja. Keskimäärin paneelit tuovat lisäpainoa katolle 30 kiloa neliömetrille. Myös tuuliolosuhteiden vaikutus oli testattava meren rannalla sijaitsevan rakennuksen kohdalla. Säästöt ovat huomattavat, Mäkelä selvittää.

Aurinkopaneelit tuottivat viime vuonna yli 100 megawattituntia, eli säästöä syntyi noin 10 000 euroa. Takaisinmaksuaika on yksitoista vuotta. Aurinkopaneelien etuna on se, että ne ovat lähes huoltovapaita ja tuottavat energiaa noin 30 vuotta. Aurinkovoimala vähentää rakennuksen hiilidioksidipäästöjä 70 tonnia vuodessa.

Energiatehokkaita koteja

Oulussa myönnettiin vuonna 2017 rakennuslupia 403 pientalolle ja 2417 kerrostaloasunnolle.

– Pienempien omakotitalojen suosio on kasvussa. Viime vuonna keskimääräinen pientalon koko oli 145 kerrosneliötä, laatupäällikkö Eveliina Tackett Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo.

Energiatehokkuutta mittaavat ominaislämpöhäviöt olivat Oulussa 22 prosenttia parempia kuin lain minimivaatimukset edellyttävät.

– Ouluun vuonna 2017 rakennetut kodit kuluttavat 50 vuoden käyttöikänsä aikana noin 234 gigawattituntia vähemmän lämmitysenergiaa, mikä vastaa Oulun Merikosken voimalaitoksen vuosituotantoa. Säästö on asujille tuona aikana noin 32,8 miljoonaa euroa. Vuosituhannen alussa rakennettujen talojen energiansäästö on suurempi, koska tuolloin energiamääräykset olivat noin 50 prosenttia löysemmät.

Rahallista säästöä merkittävämpää on hyöty ympäristölle päästöjen vähenemisenä.

– Ilmaston lämpeneminen huolestuttaa monia. Kaupungin on tuettava energiatehokkaita ratkaisuja.

Ohjausta annetaan sekä korjaus- että uudisrakentamiseen kaikissa prosessin vaiheissa.

– Rakennusvalvonta järjestää muun muassa uusille pientalorakentajille laadunohjausta. Valmennuksessa käydään läpi rakentamiseen liittyvät asiat lupien hakemisesta, rakennusaikaisesta energiankäytöstä ja jätehuollosta kosteudenkestävyyteen sekä energiatehokkaisiin ratkaisuihin rakentamisessa ja tulevan kodin lämmityksessä. Laatukortit ja pientalonlaatu.fi-sivusto auttavat laatuvalinnoissa.

Tieto tuo varmuutta

Oulun rakennusvalvonta on viimeiset 15 vuotta edistänyt ennakko-ohjauksella rakennusten laatua mukaan lukien energiansäästön.

Kompastuskiviä rakentamisessa riittää. Tackett arvioi, että suurimmat virheet tehdään hätäilemällä.

– Rakentaminen on ketju, jonka joka vaihe vaikuttaa lopputulokseen. Esimerkiksi kosteudenhallinta aiheuttaa ongelmia, jos sitä ei ole huomioitu koko prosessin ajan.

Kosteudenhallinnan tueksi on kehitetty Kuivaketju10-toimintamalli, joka auttaa paneutumaan riskikohtiin. Tietoa mallista löytyy kuivaketju10.fi-sivustolta.

Oulun kaupungin palveluksessa on myös korjausrakentamisen asiantuntija, jolta voi varata ajan maksuttomaan neuvontaan.

– Rakentaminen ei ole rakettitiedettä. Kyse on asenteista ja siitä, että ihminen haluaa tehdä oikeita valintoja, Tackett muistuttaa.